perjantai 18. joulukuuta 2009

Nur ein kleiner Hinweis

Aamulla lentokentälle ja 1,5 viikon Suomi-vierailu! 11,5 tunnin päästä lähtee kone. Se on ihan tyhmää, että kaikki joulumarkkinat on loppunu kun tulee takas. Tänään piti vielä viimisen kerran käydä kiertämässä Rathaus ja Karlsplatz ja Türkenschatzissa oltiin parilla omenapunssilla. Muuten oli kivaa, mut oon edelleen hiukan syväjäässä. Onneks viimistään tiistaina pääsee saunaan! Kaikki aina sanoo, et miten mulla voi olla niin kylmä kun kerran tuun suomesta, mut kyllä vaan voi. Kohta on joulu!

sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Mut sähän oot aina vihree ja ruskee

Glögiä, ite tehtyjä pipareita ja torttuja, vollkornbrotia munavoilla ja kraavilohella, Sanna Santa, lohta ja perunamuussia, suklaata, marjapunssia oikeilla marjoilla, itelle ostettuja joululahjoja, joululauluja, terva-snapsia, kavereita ja LUNTA. :) Siis ihan oikeita lumihiutaleita, ei mitään räntää vaan lunta! Suomalaiset pikkujoulut/läksärit ja ihan mahtava päivä. Ja keskustelin tänään vähän enemmän kämppiksenkin kanssa. Nyt tiedän jo ainakin sen, että se on Los Angelesista kotosin. Se on oikeesti tosi mukava tyyppi. Viis päivää suomeen.

Miks tosi monien kivojen ihmisten pitää lähtee täältä pois, eikö ne vois vaan jäädä tänne koko vuodeks? Tiistaina lähtee eka ja helmikuussa suurin osa vaihtareista, kun wintersemester loppuu. Sit tulee tietty uudet, mutta nykyset kaverit lähtee. Tässä talossa on joku juttu, että täällä ei usein toimi puhelimet. Ja mun hieno esn-prepaid-liittymä lähettää mulle aina välillä viestin, että joku on soittanu mulle, mut ite puhelin ei oo missään vaiheessa soinu. Ja se viesti häviää heti kun sen on kattonu, eli jollen tajua painaa sitä numeroa heti kunnolla mieleen en pysty tarkistamaan oliko se joku jonka tiedän. Taas kamalan kätevää. En ymmärrä, miten vista keksii aina uusia keinoja ärsyttää mua. Nyt se ei oo yli viikkoon halunnu sammuttaa itteään normaalisti. Välillä toimii kun eka kirjautuu ulos ja sitten sammuttaa, mut yleensä se sillonki vaan käynnistää ittensä uudestaan, arghh. Palohälyttimet soi.

perjantai 11. joulukuuta 2009

Kuuntelen maalliset murheesi

Disneyn uus piirretty, Küss den Frosch, oli hyvä. Just sellanen millasia piirrettyjen kuuluu ollakin, sellasia kun ne oli sillon kun oli pieni. Suomeks varmaan vielä parempi, mutta kyllä sen saksakskin ymmärsi tosi hyvin.

Tiistaina sato koko päivän, tuuli ja oli kylmä. Ei ollu ihan samanlainen tunnelma joulumarkkinoilla kun normaalisti. Maistettiin taas paikallisuuksia, pitsabretzeliä (joka oli lähinnä vähän kuivahtanu juustosämpylä) ja banaania ja mansikoita suklaaputoussuklaalla kuorrutettuna (se oli hyvää). Kuvittelin että kaikki kaupat ois ollu kiinni, kun oli se vapaapäivä tai mikä ikinä luentovapaapäivä, mutta mitä vielä, Mariahilferstraßella ainakin oli lähes joka liike auki. Siellä oli siis kaikki ne ihmiset, jotka puuttu joulumarkkinoilta.

Oon taas ollu luennoilla tosi keskittyny aiheeseen. Toisaalta toimi yllättävän hyvin, kun kuunteli ekologiaa saksaks, teki siitä muistiinpanoja suomeks ja samalla luki tieteellistä artikkelia kustannus-hyöty-analyysistä ja pelon arvottamisesta englanniks. Resurssimarkkinoitten luennolla tää ei tosin tänään toiminu, mutta toisaalta en kyllä ymmärtäny sen proffan hieman epäselvästi artikuloidusta wieniläisestä murteesta juuri mitään. Hirveesti sillä oli kaavioita, käppyröitä ja numeroita liikenteen jostain jutuista, mutten niitä muutamiakaan sanoja niissä kalvoissa oikeen tajunnu. Ehkä ens kerralla paremmin. Tai puolen vuoden päästä.

Minkä takia myyjät saa aina jotain erikoisia reaktioita, kun ostan jotain muuta alkoholipitosta kun kaks lonkeroa? (ja miksei täällä voida myydä lonkeroa, joissain ravintoloissa myydään strongbowta erikoisuuksien kohdalla ja sen on hintastaki, aina vaan olutta olutta olutta, tai sitte viiniä) Tänään kävin hakemassa lähikaupasta viis pulloa punkkua, että saadaan glögiä huomisiin pikkujouluihin. Se (keski-ikänen nainen) vaan naureskeli mulle ja kysy että onko noi kaikki sulle (eikä siis seuraavan asiakkaan). En edes tajunnu mitä se sano kun vasta kolmannella kerralla ja siitäkö sille vasta hauskaa tulikin.. Ja näpyttelin kortin pin-koodinki ekalla kerralla väärin. Oli muutenki vähän väsyny olo ja sain ihan muutamia katseita kun kilistelin pullojeni kanssa ympäri kauppaa. Viimeks ostin läksäreitten boolia varten pullon kirkasta viikin alkosta, ja samalla sekunnilla kun astuin sisään, sain myyjän (keski-ikänen nainen) katseen selkääni. Olin ainut asiakas koko kaupassa ja kello oli jo ainaki ykstoista aamulla. Yritti varmaan katseensa voimalla poistaa mut kirkkaitten hyllyn kohalta. Sen naisen hyvin paheksuvalla tuijotuksella (ja henkkareitten hyvin tarkalla tarkastamisella) oli kyllä vaikutus, sillä mulle tuli ihan semmonen olo että oon tekemässä jotain väärää. Niin ja täällä on ihan normaalia nähä aamusin metrossa jotain 60v miehiä juomassa ottakringeriä. Ja yks pe-ilta olin metrossa lähes ainut, jolla ei ollu jotain juomaa kädessä.

Huomenna pikkujoulut! *<]:) Askarreltiin yks päivä 24 seinäkoristepahvitonttua. Kirjeet on kivoja. Ja kortit. Ja paketit. :)

maanantai 7. joulukuuta 2009

Who has eaten all my windows

Olipa mukava saada kelalta päätös, että kuulun edelleen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. En tienny, että siitä oli jotain epäselvyyttä.

Käytiin tänään Hundertwasser-näyttelyssä. Ne taulut oli aika mielenkiintosia, ihan hyviä monet ja varsinki sen jälkeen kun keksi mitä ne esittää. Yhessä maalauksessa oli toimistossa istuvia äijiä, jotka katteli ikkunasta tylsää vuoren seinää. Oikeesti ne ois halunnu tikkarimaahan, johon pääsi tuolien selkänojista alkavista loputtomista käytävistä. Toisessa oli vierekkäin kerrostaloja, joitten ikkunoista osa puuttu ja osa oli viinipöniköitä. Sitten siinä edessä oli iso spiraaliörkki, joka imuroi niitä talojen ikkunoita sisäänsä. Sillä tekijällä tais olla joku juttu sipuleihin, viinipöniköihin, raitoihin, spiraaleihin ja palikoihin.

Käytiin syomässä Akakikossa japanilaista, se on mun uus kantispaikka. Cashew-chicken on ihan parasta. :) Oisin päässy toisen kaverin kanssa myöhemmin päivällä uudestaan, mut olin harmillisesti edelleen täynnä edellisestä kerrasta.

Ymp.politiikan luennolla oli vaihteeks hiukan tylsää. Ei alussa oikeen kuunneltu ja hetken päästä katoin, mitä kaaviota proffa oikeen laitto taululle. Keskellä luki Fb. Hmmm, naamakirja liittyy aiheeseen miten? En siitä lyhennyksestä mitään muutakaan keksiny.

Tuli taas kierreltyä joulumarkkinoita. Tällä kertaa Maria-Theresien-Platzilla ja Spittelbergillä. Ja alotin lopulta joululahjojen hankkimisen. Tajusin että mulla on enää reilu viikko aikaa, tässähän tulee kohta kiire. Mutta huomenna on koko päivä aikaa katella markkinoilla, täällä on joku vapaapäivä, Maria Empfängnis, ei mitään hajua minkä takia mutta eipä se haittaa. Lämpimät, paahdetut ja sokeroidut cashew-pähkinät on aikasta hyviä. Ja omena-kaneli-punssi. :)

Ei sitten katottu eilen linnan juhlia. Kiitos Ylen toimivan netti-tv:n. Ens vuonna sitten.

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Glaub schon, stimmt, ja genau

Se taitaa sitten olla eka itsenäisyyspäivä ilman Linnan juhlia. Ja eka itsenäisyyspäivä näkemättä ainuttakaan suomalaista. Tosi kummallinen olo. Pitää vaan tunnelmoida Finlandiaa juutuupista ja toivoa, että nettiyhteys pelittäis tarpeeks nopeesti puol seiskalta.

Tänään on ollu tosi kylmä päivä. Talvitakki ois ollu kiva.

Saatiin tehtyä pipareita! :) Ite tehty siirappi oli kyllä aikamoinen episodi (vaikkei sen tekemisessä oikeesti oo mitään kummallista) ja tuli huomattua, ettei asialla todellakaan ollu mitään kemistejä/fyysikkoja.. Mutta niistä tuli hyviä, vaikkei ihan täysin saman makusia kun normaalisti. Natronikin toimi, vaikka kuohumisen vähyys oliki pieni pettymys. Tulipahan taas vuoden edestä leivottua pipareita, en haluu hetkeen nähdä enää yhtään pientä ruskeeta sydäntä.. Tehtiin myös ite glögiä, tuli parempaa kun suomalaisilla joulumarkkinoilla myyty. Samalla tuli selvennettyä parille vaihtarille, että joulupukki todellakin asuu Korvatunturilla, eikä todellakaan esim Amerikassa.

Tonavan varrella on aivan ihana kävellä iltasin, kun kaikki iltavalaistukset heijastuu vedestä. <3

Miten kuukauden päästä voi olla jo ens vuosi?

Finnair saa luvan toimia kahen viikon päästä. En haluu jäädä tänne, enkä haluu jäädä suomeen, ja olis myös kiva saada matkalaukku ennen ku lähen takasin. No saatte noi teiän joululahjat ehkä sitte joskus heinäkuussa, kun tuun seuraavan kerran.

Jep, taitaa ajatukset vähän harhailla.

perjantai 4. joulukuuta 2009

Tämän matkan jälkeen me ei nähdä enää ikinä

Ei, täällä ei todellakaan ymmärretä koko konseptia "siirappi". Ei, en halua mehutiivistettä, en makusiirappia tai muutakaan makulitkua, vaan ihan tavallista maustamatonta siirappia. Nyt ymmärrän, minkä takia suomalaisilla joulumarkkinoilla oli puoli myyntipöytää täynnä siirappia.. No, kaipa vedestä ja jostain ruskeesta sokerista (täältä ei saa myöskään fariinisokeria) saa jotain kelvollista aikaseks.. :) Soodaa sentään sai, mutta sitä ei tietenkään myyty nimikkeellä "Soda" kuten sanakirja sanan käänsi, vaan nimellä "Natron". Olishan toi nyt pitänyt tajuta.

Tänään oltiin (taas) konsertissa Musikvereinissa. :) Tällä kertaa ohjelmassa oli kappaleita mm. Pähkinänsärkijästä, Joutsenlammesta, Taikahuilusta ja Peer Gyntistä. Tykkäsin paljon, tosin juontaja-mies oli ärsyttävä, puhu liikaa ja sillä oli päällä nuhjusen näkönen vihree paita. Ei oikeen sopinu tilanteeseen. Ja tuolta on aina kiva mennä illalla kotiin. Karlsplatzin metroasema on hiukkasen epäilyttävä paikka varsinkin iltasin. Missään muualla en oo nähny yhtä paljon selvästi aineissa olevia tai muuten vaan 'taidanpa kiertää kaukaa' -tyyppejä samassa paikassa. Onneks siellä on yleensä paljon muitakin 'normaaleita' ihmisiä tulossa konserteista tai oopperasta. Mutta pääsin taas pitkästä aikaa Starbucksiin. :)

Kattelin tänään, kun työmiehet laitto irtonurtsia maahan. Siis irtonurtsia, joulukuussa! Se kesäsen vihree väri ei vaan yhtään sopinu ajankohtaan.

Musta on hauskaa, että mun kämppis sanoo aina "Ou." kun kerron mitä ruokaa teen. Tänään se kysy mitä teen kun tuoksuu niin hyvältä. No ei tässä oo kun savutofua, pari tomaattia, suolaa ja pippuria. Ou, tuoksuu ihan lihalta.

torstai 3. joulukuuta 2009

Peruspala

Kustannus-hyöty-analyysi ei ollutkaan ihan sellasta, kun olin kuvitellu. Ei yhtään matikkaa, pelkkä perusteoriapohja ja sitte soveltamaan käytännön tilanteeseen. Tuleepahan vähän erilaisia näkökulmia asioihin ja sitähän varten täällä mm ollaan. Luennolla käytiin läpi tilannetta, jossa jollekin pienelle kylälle Tirolissa piti miettiä erilaisia strategioita lumivyöryjen varalle ja eri vaihtoehtojen hyötyjä, kustannuksia, tehokkuuden mittareita, herkkyysanalyysia yms. Ihan mielenkiintonen tehtävä, mutta se vähän vaikeutti, ettei mulla oikeen oo kokemusta noista lumivyöryistä ja niitten torjuntatavoista. Itävaltalaisilta tuli hieman tarkempia ehdotuksia. Tammikuussa pitää sitten pitää yhen artikkelin pohjalta 40 min esitelmä. Varmasti hyödyllistä, hyvä että just tää on se mun ainoo enkunkielinen kurssi. Oli aika jännä tunne ymmärtää kaikki mitä luennolla puhuttiin.

Yöllä soi taas palohälyttimet, tällä kertaa vaan puol minuuttia. Ehkä sit alan miettiä reagointia, jos joskus ei sammu viiden minuutin jälkeen.

Miksei täällä myydä siirappia?? Hiukan hankalaa tehä joulupipareita ilman sitä. Parasta on, että siirappi on saksaksi Sirup, joka tarkottaa myös laimentamatonta mehutiivistettä. Joka kerta kun myyjältä kysyy siirapista, tulee siis ohjatuksi mehuhyllylle. Ja jos kertoo että ei siis se mehu vaan leivontaan, saa kummaksuneita katseita osakseen ja ilmoituksen, että kaikki leivontatavarat löytyy tältä hyllyltä. Jospa huomenna löytyis joku niin kiva kauppa että siellä myytäis siirappia..

It's hard to be a tonttu.

Ja taas huutaa hälyttimet.

tiistai 1. joulukuuta 2009

Hinter schwedischen Gardinen

Joutsenlampi oli aivan mahtava! <3 Olin siis kattomassa sitä eilen, pääsin ilmaseks istumapaikoille ja että se oli hyvä. Meen ehkä huomenna uudestaan seisomapaikoille. :) Oikeestaan pitäs mennä luennolle sillon, mutta katotaan nyt miltä motivaatiotaso näyttää illalla.

Jestas miten typeräks sitä voikaan ittensä tuntea, kun alkaa selittämään jotain saksaks ja samalla hetkellä tajuaa, ettei tiedä yhtäkään aiheeseen liittyvää olennaista sanaa. Niin no ne jutut, minkä kanssa sitä tehään ja se juttu, mitä sinne alle laitetaan, mut yleensä en osaa tehä sitä, vaan menee joko liian hyvin tai sitte ei ollenkaan. No sepä kiva tietää. Olin varmaan jo aiemmin päivällä saksan luennolla käyttäny loppuun kaiken kielellisen kyvykkyyteni. Konjunktiv kakkosia on sitte niin kiva väännellä, melkein yhtä kivaa kun passiivia. Wenn ich an einer Konferenz hätte teilnehmen dürfen, hätte ich eine Rede halten müssen. Tai ainaki jotain sinne päin.

Tänään postilaatikosta ilmesty Mauri Kunnaksen joulukalenteri. <3 Ja vielä ihan mahtihyvä ajotus, ei tarvinnu ollenkaan tuntee kiusausta avata luukkuja etukäteen. Sain kanssa buddylta adapterin, millä voi yhistää kitaran kannettavaan. Johdot kyllä sopis, mut muuten ei toimi, tai en vaan osaa, päh. Joku asiasta enemmän ymmärtävä vois tulla kertomaan mulle miten se oikeen tehään niin että se myös toimii.