Kirjoitettu ekana päivänä heinäkuuta:
Ympyrä sulkeutui. Heinz oli samassa tentissä. Sano tekevänsä ryhmätyön ajoissa valmiiks. Tuli hyvä mieli, mutta eikö se ois vaan voinu vastata samalla tavalla sähköpostiin, jossa kyselin edistymisestä? Pankkisetä kysy mihin lennän, osloonko? Öö en, se ei oo suomessa..
En välttämättä enää ikinä koskaan mee bokulle. Varmaan joskus, mutta ei se oo enää sama asia. Miten ihan kaikki asiat, jopa tutut bussitolpat, voi aiheuttaa niin suuria liikutuskohtauksia? Ja oli ihan älyttömän kiva ilta buddylla. Mutta taas, pois sieltäkin oli lopulta lähdettävä. Kieltämättä hieman herkässä olotilassa, vielä kun alla kolmen tunnin yöunet ja tentti. En vaan voi käsittää että huomenna on lähtö. Että asun kohta taas suomessa. En mä asu suomessa, mä asun itävallassa. Wienissä. Mihin se vuosi meni? Tässä yks kappale buddyn lempibändiltä.
Ja nyt voi kai jo myöntää, että fecin esseetkin meni läpi. :) Jo toisella yrittämällä. Siitä melkein kahen kuukauden op:t!
Back home, finally. Oli hieman pitkä päivä eilen/tänään. Mutta siitä selvittiin ja kohta katsomaan miltä Helsinki näyttää puolen vuoden jälkeen. Yöllä lentokentältä tullessa oli ihan mielettömän valosaa. Keskellä yötä! Oon tienny, mutten koskaan tajunnu asiaa yhtä selkeesti. Siis täällä on valosaa! Katotaan osaanko vielä toimia suomen julkisissa liikennevälineissä. Ensin pitää heiluttaa että bussi pysähtyy, sitten pitää käyttää matkakorttilaitetta ja lopulta mennä hiljaa istumaan varoen katsomasta ketään silmiin. Wienin julkisissa tuijotetaan muita ihan avoimesti. Täällä se ei kai oo yleisenä tapana. Mua alko ahistaa suomalaisten paljous jo berliinin lentokentällä, missä vaihettiin konetta. Kuuluu liikaa suomea ja kaikki näyttää liian suomalaisilta. Ei voi käsittää että vielä eilen makasin aurinkotuolissa votivkirchen edessä. Siitä tuntuu olevan jo ikuisuus. Tuntuu melkein kun en missään poissa olis ikinä ollutkaan. Tapahtuko Wien oikeesti?
Kirjotettu tänään:
Suomessa siis taas ja kaikkea kaikesta vois kirjottaa, mutta siihen ryhdyn ehkä joskus myöhemmin jos ryhdyn. Nyt tämä blogi muuttuu ainakin hetkiseksi matkablogiksi. Seuraava reissu alkaa huomenna, road trip tukholmasta turkuun, ensin siis laivalla auton kanssa rapakon toiselle puolelle. Päivityksiä matkan kulusta seuraa jos nettiä tulee vastaan.
Suomessa vessojen lukot kääntyy väärään suuntaan, nyt vasta alan oppia kääntämään niitä "oikeeseen" suuntaan. Alussa luulin että ne on rikki, mutta eipä ollutkaan. Maailma vaan toimii hiukan eri tavalla. Ja odotan edelleen bokulta viimisiä tenttituloksia, joita siis tarvittaisiin hyväksilukemiseen sekä siihen, että voin näyttää kelalle ja yliopistolle että oon tehnyki vuoden aikana jotain. Eihän mulla mikään kiire olis.. Eikä mun sähköposteihinkaan tarvis vastata.. Mut ens viikolla ei mietitä näitä vaan ajellaan ja pidetään kivaa!
