Söin viipaleen omenaa ja naamani muuttui kirkkaanpunaiseksi. Olin mökillä ja sormenpääni muuttui tunnottomaksi. Olin töissä ja olkapääni muuttui lähes toimintakyvyttömäksi. Hyvinkin tarpeellinen pankkidokumentti matkasi postin kanssa Itävallan ja Ruotsin kautta löytääkseen perille reilut kaksi kuukautta lähetyspäivän jälkeen. Kaikkeen mahdolliseen törmääminen, käden jättäminen joka toisen oven väliin, unesta herääminen ja tajuaminen ettei se ollutkaan totta, naurettavuuteen asti menevät ihmiset, sotkut, kaupassa muiden kärryistä tavaroita vievät ihmiset, minikärpäset, öttiäiset, iltalisättömyys, lehtiselleri, töykeät asiakaspalvelijat, laskut. Ei näin.
Syksyllä on taas tiedossa muutama herkkukurssi työväenopistolta! Näin aamulla työmatkalla ketun! Pyörätyömatkan kamalimmat mäet oli kadonnu johonkin viime kerrasta! Kolmasosa syyskuusta kuluu ekskuillessa! Lopetin urani vihannesten pakkaajana juuri sopivasti päivänä, jona töissä jaettiin kaikille vessapaperia! Ja työkaveri jakoi kaikille kurkkuja! Kohta saa uunituoreita korvapuusteja! Uudet pinkit kuulokkeet, youtuben how to play -videot, kitara, unet, kahvi, Rammstein, löydöt, leffat, mustikat, piirtäminen, palapelit, postikortit, sisäpiirivitsit, leipominen, taikinan syöminen, radio, pyörä, vieraat, muumit, vanhat julisteet, tähdenlennot, lepakot kuutamossa, yöllä järven pinnasta heijastuva metsä. <3
Loppuun vähän Stam1naa ja Pohjolan Ilmaria ja Pariisin Kevättä ja Minä ja Ville Ahosta.
