keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Stundenlang tief in die Augen schauen

Oho, vuosi vaihtui. Oho, on jo helmikuu. Apua, miten nyt on jo kohta maaliskuukin loppu? Tammikuun yleiskoomatilasta on selvitty ja aurinkokin alkaa viimein näyttäytyä hiukan säännöllisemmin. Koska edellisestä päivityksestä selvästikin on "hieman" aikaa, niin seuraava lista sisältää ehkä noin kolme-neljä kuukautta sitten ajateltuja asioita. Mutta ei se mitään. Denken hilft, vai miten se meni. Yleensä kyllä ei, mutta ei sekään mitään.


Uuden puhelimen uusi koti, pöllöt kankaanpainantakurssin satoa


Joku saattoin vähän innostua pöllöistä


Vanhasta pöytäliinasta tuli taas kiva lintujen kanssa


Uudistettu pöytäliina käyttövalmiina

Yllätysmatkat Tukholmaan. Excelin näpyttelyn piristysvaikutus edeltävän väsymystilan valtavuudesta huolimatta. Ehkä pienimuotoinen nörttiys. Insert equation. Tähdet. Kahvinkeittimen viimeiset porinat ennen kahvin valmistumista. Tentissä olo tarvitsematta tehdä tenttiä. Jännä tunne valvoessa tenttiä, jonka itse teki viisi vuotta aiemmin. Uusien käsityöprojektien aloittaminen. Lankojen hankkiminen. Oivaltaminen. Työpäivän jälkeen keskustassa ja lankakaupassa poikkeaminen ja vasta laitettujen jouluvalojen ja paikkojen katselu turisteillen. Kadonneiden asioiden löytäminen, tällä kertaa ei kuitenkaan sängyn alta. Glögi. Joulupiparitaikina. Joulupiparitaikinan tuoksu. Sienirisotto brie-juustolla. Kirjastot. Lahjaksi saatu mustavalkoinen emalikattila. Tyypit. Toisen kudontatyön aloittaminen jo viikkoa suunniteltua aiemmin ja ensimmäisen kymmenen sentin näyttäminen VAIKKA KUINKA kivalta. Intervallitreenit, jotka ovat niin kamalia, että niistä alkaa jo pitää. Rammsteinin kuuntelu töissä. Omarin makuinen kinuskikakku. LUMI. Lumen narskunta kenkien alla. Joululahjakäsityöaskartelut. Lankakaupat. Lankatuliaiset. Se tunne, kun imeyttää pitsivirkattuun palloon sokerivettä ja tämän jälkeen koko keittiö tuntuu olevan tahmassa ja tämän jälkeen puhaltaa ilmapallon pallon sisään, jonka jälkeen kaikki on vielä enemmän tahmassa. Se, ettei kahden 12-tuntisen päivän jälkeenkään ole aivan kuollut. Joulusyöntiöverit. Huisit lahjat. Uusi puhelin, jota ei osaa käyttää ja jolla vahingossa soittelee ihmisille tai vähintäänkin lyö luurin korvaan. Pulkkailu. Lumiukkojen ja lumilyhtyjen teko. Pitkän kaavan mukaan saunominen ja siinä välissä lumienkelin tekeminen."Tää ei oo yhtään hyvä idea" -asiat. Ystävät ja pikkuihmiset. Kitarointi ystävän kanssa. Mahdollisimman paljon hipelöintiä vaativat kampaukset. Juuri keritty jättikokoinen vihreä villalankakerä. Tuoreet sämpylät. Matemaattisten ohjelmistojen näpyttely. Se pöllämystynyt tunne todellisuudesta, kun on reilussa vuorokaudessa  saanut 500-sivuisen romaanin luettua. Mustikkajälkkärit ja vaniljajätski. Vaikuttavat excel-taulukot. Avanto ja savusauna. Se tunne, kun pääsee avannosta pois. Se tunne, kun pääsee tulikuumasta saunasta pois. Kihelmöinti. Kahdeksan tunnin yöunet. Tattari-ohra-maitopuuro. Penkojaiset. Ihmesieni. Yllättävä spontaanius. Aurinko. Iltapäiväkävelyt. Luomuruisleipä. 5:llä alkava sivumäärä. Talvikooman päättyminen ja oikeasti itsensä pirteäksi tunteminen seitsemältä aamulla. Combat-tunti pienen tauon jälkeen. Puolittaiset lupaukset lisärahoituksesta. Onnittelut mallikkaasti tehdystä työstä. Uudelleen löydetty innostus. Reilu kolme kiloa pinkki-korallia kudetta. Yli 60 sivua. Tulosluku. Se hentoinen hetken ahdistuksen tunne, kun töissä tajuaa pikakahvin riittävän enää yhteen kupilliseen, eikä uutta purkkia ole hankittu. Kahvakuulailu. Uuden asunnon (jota ei siis vielä ole) sisustaminen. Huovutus. Se, miten kasasta suomenlampaanvillaa voi syntyä jotain. 7:llä alkava sivumäärä. Kermavaahto. Salaperäisesti hoituvat asiat. Se, miten uusista opituista sanoista voi joskus harvoin innostua niin paljon. Schmachten, kuinka mahtava sana! Gradussa seikkailevat apinanurmet. Tuttifrutin värisen jättirantapyyhkeen kutominen. Hyväksytyt hakemukset ja jatkoajat. Iloisuuteen päättyvät angstilounaat.



Ensimmäinen itse tehty neulottu pitsihuivi


Se on vihreä!


Se tunne, kun yrittää lukea ruotsinkielisiä artikkeleita gradua varten vain huomatakseen, ettei muista juuri ainuttakaan aiheeseen liittyvää sanaa. Se, kun päässä pyörii 24h ainoastaan graduun liittyviä asioita. Unien näkeminen kakkupalan näköisistä peltolohkoista ja seminaaritilaisuuksista. Gradun tekeminen melkeinpä keskellä yötä, vaikka työajatkin olisi tietysti sitä varten. Sienirisotto neljättä päivää putkeen. Kolaamattoman polviin asti yltävän lumimassan läpi puurtaminen. Hiekoittamattoman vetisen jääkentän saartamaksi joutuminen. Se, kuinka tyhmäksi sitä voikaan joskus itsensä tuntea ja kuinka paljon aikaa voikaan kuluttaa näin jälkikäteen ajateltuna itsestään selvän asian miettimiseen. Junassa pikkupojan, joka koko matkan kiusaa edessä olevaa siskoaan ja tönii tämän penkkiä siskon huutaessa taukoamatta teinityyliin takaisin, vieressä istuminen. Se hetki, kun youtube hävittää kaikki koskaan tallentamasi soittolistat. Graduähky. Niskanaks. Excelin yliannostus. Virheet Excel-kaavoissa. Hakemukset, anomukset ja irtisanomisilmoitukset. Maanantai-ilta klo 23:20, Eminemin Without Me ja gradu. Kelan ilmoitukset opintotuen päättymisestä. Lumimyräkät ja jäätävä viima, vaikka pitäisi olla jo kevät. Huomaaminen, että EILEN olisi näkynyt mahtavia revontulia. Samojen asioiden tekeminen yhä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Ja ehkä vielä kerran ihan vain varmuuden vuoksi.


Poppanatkin pääsi jo kotiin ja jopa pöydälle asti


Taisin käydä lankakaupassa :D


Tähän kudotaan pinkillä ja keltaisella jättirantapyyhe

Jokin aika sitten kävi ilmi, että käytän usein ilmaisua "vaiks kuin + adjektiivi" ja että tämä ei ilmeisesti olekaan yleisesti ihmisten käyttämä sanamuoto. Kummallista. Miten muuten muka voisi ilmaista, että jokin asia oli vaiks kuin söpö, vaiks kuin iso, vaiks kuin ihana tai mitä tahansa muuta? Hämmentävää.

"Ihanaa, aurinkoista ja mussukkaista päivää!"
-H