Koko ajan vahingossa

Jokasyksyinen tarve lähteä johonkin alkaa taas iskeä pahasti päälle. Onneksi viime viikon sai ekskuilla jossain kaukana korpien kätköissä Kajaanista pohjoiseen mahtavien ihmisten kanssa ja ensi viikolla lähtee käyntiin toinen eksku toisten ihmisten kanssa.

Maisema alkaa paljastua verhon takaa

Kansallismaisema, näkymä Ukko-Kolilta <3

Talvivaaran kaivos

Viininmaistelua Alahovin tilalla, oikealla muutaman kerran Linnanjuhlissa pöytäviininä ollut ja vasemmalla aivan uskomattoman hyvää mustikkalikööriä.

Ei koskaan pitäis kattoa Wieniä street view:stä. the hardest part

Sushia <3

Vähän aikaa sitten kävin ensimmäistä kertaa tatuointiliikkeessä ja pääsin seuraamaan tatuoinnin tekoa. Yllättävän vähän jännää, mutta silti vähän jännää. Syystoberilla pystyi melkein kuvittelemaan olevansa jälleen Oktoberfestissä, jos oikein oikein kovin yritti. Varsinkin perussaksalaisten schlagerien puuttuminen vaikeutti asiaa huomattavasti. Ja jotenkin suomalaisosanotto ei riehakkuudessaan yltänyt lainkaan alkuperäistapahtuman tasoon.

Jatkoa ärsytyslistaan: jonottaminen, pahoittelut puolentoista tunnin jonottamisen jälkeen, ahdistava ihmispaljous, ei-niin-hyvät ruoat, tietokoneet tai lähinnä yksi tietty, loppumaton hurina, housujen lyhentäminen, päänsärky, äänikortti, raivostuttavat kappaleet, pätkivä netti, väärät ihmiset.

Kivoja: Pörri, yllättävät kohtaamiset, ystävät, laukkaava ilmapalloeläin, creme brulée, hämärtyvä Helsinki, perhoset, sateessa käveleminen ilman sateenvarjoa, kaatosade silloin kun ei tarvitse poistua kotoa, kaatosateessa viikatointi, nepalilaisravintola, ompelukone, naan-leipä, vompo, lahjakortit, mannapuuro, se jännä tunne kun syksy alkaa, Susi-Artturi, Mikko Perkoila & Mukutus, kurki, Osla, Koli, käsityöt, villasukat, kasvisruoka, vegaaninen omenatyrnipiirakka. Siskot on siitä käteviä, että niiltä saa aina silloin tällöin kivoja vanhoja vaatteita. :)

Tässä parin viikon käsityötuotoksia.

Pipo, vihreä, ruusukoristeilla

Kännykänsäilytyspussukka, vihreä

Toiselta puolelta

Ännäs vuosi, mikä se sellainen on? Gradu, mikä se on?

"Linja-autojen ja rakkauden perässä voi juosta tai odottaa seuraavaa."

-Pariisin kevät: Pikku Huopalahti

Liian ilmeistä

Söin viipaleen omenaa ja naamani muuttui kirkkaanpunaiseksi. Olin mökillä ja sormenpääni muuttui tunnottomaksi. Olin töissä ja olkapääni muuttui lähes toimintakyvyttömäksi. Hyvinkin tarpeellinen pankkidokumentti matkasi postin kanssa Itävallan ja Ruotsin kautta löytääkseen perille reilut kaksi kuukautta lähetyspäivän jälkeen. Kaikkeen mahdolliseen törmääminen, käden jättäminen joka toisen oven väliin, unesta herääminen ja tajuaminen ettei se ollutkaan totta, naurettavuuteen asti menevät ihmiset, sotkut, kaupassa muiden kärryistä tavaroita vievät ihmiset, minikärpäset, öttiäiset, iltalisättömyys, lehtiselleri, töykeät asiakaspalvelijat, laskut. Ei näin. 

Syksyllä on taas tiedossa muutama herkkukurssi työväenopistolta! Näin aamulla työmatkalla ketun! Pyörätyömatkan kamalimmat mäet oli kadonnu johonkin viime kerrasta! Kolmasosa syyskuusta kuluu ekskuillessa! Lopetin urani vihannesten pakkaajana juuri sopivasti päivänä, jona töissä jaettiin kaikille vessapaperia! Ja työkaveri jakoi kaikille kurkkuja! Kohta saa uunituoreita korvapuusteja! Uudet pinkit kuulokkeet, youtuben how to play -videot, kitara, unet, kahvi, Rammstein, löydöt, leffat, mustikat, piirtäminen, palapelit, postikortit, sisäpiirivitsit, leipominen, taikinan syöminen, radio, pyörä, vieraat, muumit, vanhat julisteet, tähdenlennot, lepakot kuutamossa, yöllä järven pinnasta heijastuva metsä. <3

Loppuun vähän Stam1naa ja Pohjolan Ilmaria ja Pariisin Kevättä ja Minä ja Ville Ahosta.

Ehkä kaikki on vielä mahdollista

Miten niin tänään on elokuu? Ja mitä järkeä on järjestää kaikki vaikeamman tason saksan kurssit keväällä? Silloin 6 kpl hyviä kurssejä, syksyllä 1 kpl ehkä-kursseja. Mutta sain lopulta aloitettua ja luettua yhden niistä saksankielisistä romaaneista, jotka ostin Dresdenin nuorisokirjaston poistoista olikohan vuonna 2008. Pidin. Meg Castaldon kirjasta The Foreigner saksannettu alle lügen.

Viime viikolla pääsin koristelemaan hyvän ystävän syntymäpäiväkakun. Lopputulos on alla. Luovuus jälleen valloillaan ja päivänsankari ei siis ollut 5-vuotias, korkeintaan henkisesti. :)

Viime viikko oli myös kunnon lomailuviikko: ensin Turkuun, sitten porukoitten kautta Yyteriin, sieltä Naantalin kautta porukoille ja takaisin kotiin.

ihana Meri

"Mun aivot toimii vaan nuottien kanssa."

-Huima ihminen

Die Welt zählt laut bis zehn

Viime viikonloppu oli varmasti absurdein ikinä. Kaikessa absurdiuessaan (taipuuko se noin?) aivan mahtava. Hyvänä esimerkkinä leirintälueella eräs henkilö, joka oli soittanut samaa biisiä uudestaan ja uudestaan jo vähintään kuusi tuntia sekä alueen paras meno, kaikki järkkärit ja puolet hereillä olevista ihmisistä omassa telttahengailupaikassa neljältä aamulla. Lisänä huomattava määrä muita pieniä kohtauksia. Tänään aamulla rappukäytävässä tuli vastaan yksinäinen koira, tap tap tap vaan kuului sen kävellessä vastaan. Sille sitten etsittiin talkkarin kanssa kotia puoli tuntia. Löytyihän se, päivän hyvä työ tehty. Viikonlopun ilo katkesi tänään haastatteluun, jota ei ollutkaan, ja sen takia peruttuun työkeikkaan. Kiitos kaikille ihmisille säätämisestä. Viikonlopun löydön ja yhden parhaista keikoista tarjosi Minä ja Ville Ahonen. Kuunnelkaa ihmeessä, vaikka livenä se olikin aivan omaa luokkaansa.

Von Hertzen Brothers

Raappana

Uniklubi

Paleface

Minä ja Ville Ahonen

Samuli Putro

Stam1na

Stella

Neljä Ruusua

Tuollakin oli yllättävän kivaa

 

”Raunioituminen on tie muutokseen.”

-Eat, Pray, Love

Und die Vögel singen nicht mehr

 Johan nyt. Sain aiemmin tässä(!) kuussa aloittamani tilkkukassin valmiiksi jo nyt ja siitä tuli aika söpö. :) Ensimmäiseen tulikokeeseen kaveri pääsee jo tänä viikonloppuna, kun se ahdetaan täyteen ilosaari-tavaraa ja toivotaan saumojen kestävän. Tuli taas todistettua oikeaksi erään ystävän lausahdus: "Mut sähän oot aina ihan vihree ja ruskee!". Niin se taitaa olla. Ohje on otettu hieman mukaillen ja lisäillen Clare Youngsin kirjasta Ihanat itsetehdyt laukut, kirjan hengen mukaisesti tukikangasta ja vetoketjuja lukuun ottamatta kokonaan kierrätysmateriaaleista tehtynä. Laukku sisältää paloja mm. vanhoista verhoista, pöytäliinoista ja nahkasohvasta.

Kahvihetki Arabianrannassa

”Joinain päivinä sitä vain herää prinsessana.”

-Muumit

Jos tahdot niin

Viime viikonlopun tunnusmusiikkina toimi Rin Tin Tin. Samalla sain aikaan yhden uuden keskeneräisen tekeleen, joka kuitenkin hyvin suurella aikomuksella valmistuu vielä tässä kuussa. Se on vihreä. Seuraavaksi muutama löytö matkan varrelta.

Tällaisiakin voi löytää kotoa

Kirpputorilöytöjä voi näköjään tehdä myös käymättä itse paikan päällä :)

"Kaikkea saa tehdä.

Kaikkea pitää tehdä.

Kaikkia ovia täytyy tempoa,

kaikkia kuita kurkotella.

On vain yksi ehto,

elinehto:

Värisevää sielua ei saa tallata."

-Tommy Tabermann

River flows in you

Huomenna on ensimmäinen vuosipäivä, yhteenpaluu Suomen kanssa. Tasan vuosi sitten tulin takaisin monin eri tavoin unohtumattomalta, 10 kuukautta kestäneeltä, matkalta. Tasan vuosi sitten tänään, suunnilleen näihin aikoihin, oli lähes 30 astetta lämmintä, makasin aurinkotuolissa Votivkirchen edessä puistossa ja edessä oli viimeisten ihmisten hyvästely ja matka kodista kotiin. Tasan vuosi sitten eilen, juuri näihin aikoihin, itävaltalainen pankkikorttini leikattiin kahtia, olin matkalla viimeiseen tenttiini ja illalla tapaisin toistaiseksi viimeistä kertaa paikalliset ystäväni. Nyt tuntuu tältä. Silloin joskus tuntui tältä.

"Butterflies and Zebras,
And Moonbeams and fairy tales.
That's all she ever thinks about."

-Jimi Hendrix: Little Wing