Ei tarvii enää lukea!! :) Ihan älytön tunne. Mä selvisin ekasta lukukaudesta vieraassa maassa, aika hyvin. Tai oikeestaan en voi vielä sanoa selvinneeni mutta kolme kuudesta vikan kuukauden aikana olleesta tentistä on ainakin menny läpi. Ja todellakin kuten aikasemmin sanottu, nyt voi olla ilonen kun saa aina nelosia.
Koko helmikuu siis lomaa. Oikeestaan vikalla viikolla alkaa jo sommersemester mutta kun valkkaa kurssit sopivasti ei sillä viikolla oo vielä mitään. No tietty se yks tentti, mut siihen lukemisen ei pitäis (tai en ainakaan aio) kuluttaa kauheesti energiaa. Monivalintaa vaihteen vuoks. Puolentoista viikon aikana on ehtiny tehä tosi paljon kaikkea, minkä huomaa mm siitä että blogia ei oo päivitetty. Ei oo juuri mitään mille keksiä sijaistoimintoja.
Käytiin siis mm Wienerwaldissa kävelemässä. Siellä on jännän näkösiä puita, siis siks kun suomessa ei oo ihan sellasia. Sit oli kummallista kun maassa oli lunta, lähes kaikki puut lehdettömiä, mut muutamissa puissa oli lehdet täysissä voimissa. Tuli kanssa pitkästä aikaa kokeiltua, että muovipussi toimii yllättävän hyvin liukurina. Maisemat oli myös hienot parin hügelin päältä, korkeempi tais olla jotain 600 metrin tienoilla.
Torstaina oli Sonata Arctican keikka, oli taas hyvä. Mun täytyy alkaa käydä useemmin konserteissa. Päivällä tehtiin ite Schupfnudeleita, niistä tuli oikeesti hyviä ja tosi helppoja tehä. Maistu melkein samalle kun ravintolassa. Tänään tein ekaa kertaa ite pinaattilettuja, ihan mielettömän hyviä (vaikka mistä ei tulis kun voissa paistaa). Konsertin jälkeen 2,5 tunnin aamupalalle Naschmarktille. Ihanaa kun on aikaa istua monta tuntia perjantai-aamuna kahvilassa. Sieltä kotiin ja illalla kaverin synttäreille. Ja jos jotakuta kiinnostaa tietää wienin huonoin alue, jossa en todellakaan suosittele kävelemään yksin (illalla) varsinkaan naispuolisten, niin se on Favoriten (10. kaupunginosa). Ehkä toisiks huonointa on kakkosbezirkissä (eli kotikulmilla) mut onneks asun tän alueen parhaimmistopaikalla. Kuulin eilen, että on olemassa yleinen käsite 'Prater whore', mitä en kyllä yhtään ihmettele ja oisin itekin voinu arvata. Riittää kun kattelee mitä tästä muutaman korttelin sisältä löytyy. Joskus aattelin että kalliossa ois ollu paljon epäilyttäviä paikkoja, mut eihän se oo mitään verrattuna tähän.
Mutta ilta jatku synttäreiltä suomalaisten stammareitten (ei meinannu käsittää että siellä oli oikeesti koko pöydällinen suomea puhuvia ihmisiä samassa paikassa) kautta Prater Domeen. Lopultakin paikka, joka on lähellä ja pääsee kävellen kotiin viidessä minuutissa. Muuten oli hyvä, mutta ihan törkeen kallis. Sisäänpääsy kympin ja yks drinkki 8,5e. Olihan se aika iso, mutta silti. Pakkohan se on Itävallan isoin paikka käydä ainakin kerran kattomassa. Tosin torstaisin sinne pääsis naiset ilmaseks sisään ja sais vielä 10 euron juomat. Monet on sanonu että se ois teinipaikka, joten luultavasti kaikki teinit suuntaa sinne torstaisin. Ehkä meen itekin, montaa kertaa en tollasia hintoja aio maksaa.
Eilen oli todellinen kulttuurimaanantai. Ensin kunsthausiin kattomaan kahta eri näyttelyä (hundertwasser (jo toista kertaa, oli edelleen hyvä) ja annie leibovitz (valokuvia, todella hyviä) ) ja illalla vielä balettiin. Tällä kertaa meni romeo ja julia, odotukset oli korkeella mutta tuloksena oli aikamoinen pettymys. Eka näytös oli vaan tylsä, hidasta kävelyä tylsän musiikin tahdissa. Tokassa näytöksessä alettiin jo tanssia balettia ja vauhti kasvo. Vika näytös sisälsi etenkin oopperoilla liiankin tyypillisen ylipitkän kuoleman. Ihan oikeesti, ei se voi olla niin vaikeeta. Ja minkä takia pitää olla niin lyhyt? Tai miks niin monien pitää olla pidempiä? Raivostuttavaa, kun menee seisomapaikoille ja eteen tulee aina väistämättä joku pitkä tyyppi, jonka takaa saa sitten kurkotella että näkis jotain. Ja lähikaupassa tofut on laitettu ylähyllylle eli niin korkeelle että joutuu kurottelemaan ja varvistelemaan että yltää, arggh. Ja pöytätasot on aina vähän turhan korkeita ja housut aina liian pitkiä. Miksei pituutta 30 vois olla enemmän? Kerran löysin yhet farkut, extra short, pituus 32, 10 senttii liian pitkät. Onhan niitä paljon minuaki lyhempiä, mutta mua ärsyttää jo nyt. Vaikka toisaalta en edes haluais olla pidempi, maailma vaan on suunniteltu pidemmille ihmisille.
Täällä on palvelun taso aika vaihtelevaa. Kävin tänään ostamassa konserttilippuja huhtikuulle. Myyjä sano tylsistyneellä äänellä 'eikös nyt oo vielä vähän aikasta'. No muuten mustakin joo, ellei liput olis jo melkein loppuunmyyty. Myyntipaikassa oli kaks keski-ikästä naista, viereisillä tiskeillä myymässä ja syventyneenä johonkin todella jännään keskusteluun, kun minä nuorena 'ei toi kuitenkaan mitään osta' -asiakkaana menin häiritsemään. Tai ehkä mulla vaan on ongelmia keski-ikästen naispuolisten myyjien kanssa.
And for a while, I believed them. But it doesn't mean you are one. (filosofointia Shrekistä, kyllä, kaikki kolme katottu viikon sisään, kaks vikaa tänään) Niin ja oltiin myös leffassa, It's complicated, saksaks Wenn Liebe so einfach wäre, suomeks ei mitään tietoa. Tykkäsin. Ens kuussa pitää mennä kattomaan Johnny Deppiä in Liisa Ihmemaassa.
Torstaina suuntana München bis Montag, keskiviikkona Budapest bis Sonntag. Katotaan josko Münchenistä löytyis laskiaispullia. Runebergintortut jäi tänä vuonna väliin.
Äsken tuli mailia yheltä erasmus-kaverilta, joka on jo lähteny kotiin. Se oli aika liikuttava. Tää ihan oikeesti loppuu joskus. Mitenhän sitä sitten taas sopeutuu arkeen. Tai paremminkin, arki, mitä se on?
Heh, meidän täytyy leipoa niitä laskiaispullia ;)
VastaaPoista