keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Makes it so hard not to cry

Eilen oli yllättävän tehokas päivä. Ensin tenttiin, mikä meni ihan riittävän hyvin ja saman kurssin esseen palautus jo yhdeltä yöllä. Pisteitä kasassa tältä vuodelta siis jo 29! Tenttejä on vielä edessä noin 16 pisteen edestä ja kaksi pistettä tulee jos tulee siis jos heinz koskaan palauttaa meidän ryhmätyötä. Ihan miten vaan, pärjään ilmankin jos niikseen on. Kela haluais saada vähintään 38,4 noppaa ja siihen pitäsi päästä. Tentin jälkeen tulostamaan eli ensin etsitään kone, joka toimii, sitten ladataan tenttiprujuja ja painetaan tulosta. Laitetaan maksukortti tulostimeen ja odotetaan. Otetaan kortti ulos ja laitetaan uudestaan sisään. Odotetaan. Bitte Karte entnehmen. Bitte Karte entnehmen. Jaahas. Ei sitten tälläkään kertaa tulosteta. Muuten ei haittais, mutta loppuviikoks luvattu 30+ astetta ja aikaa ois kiva viettää myös pihalla eikä pelkästään sisällä koneen edessä. Ei sitten. Konettakaan ei voi ottaa pihalle, koska ilman kiinnitettyä virtajohtoa tapahtuu hyvin äkkiä tilttaus ja jumahdus. No, koitetaan josko vaatekaupassa käynti onnistuis. Pitkästä aikaa kyllä. Jo toisesta kaupasta löyty uudet uikkarit, ekasta kaupasta läpsykät ja kolmannesta housut (jotka samantyyliset vanhat oli myös hajonnu edellisenä päivänä, ehkä vois ostaa vähän useemmin vaatteita..). Kotiin ja keitettyjä perunoita. Oi että tavalliset keitetyt perunat maistuu hyviltä kun on joitakin kuukausia eläny pelkällä pastalla. Hieman nettitv-ohjelmia ennen illan konserttia. Mutta äää, matkaoppaat ei näy enää suomen ulkopuolella! Eikä muutkaan ohjelmat. Miksei, viime kuussa näky vielä, muuttuko tekijänoikeudet kesäkuussa? Typerää. Sitten jättiylimakeusherkkujätskille ja lopulta Schönbrunniin konserttiin. Uskon että siellä tosiaan oli se lähemmäs satatuhatta ihmistä. Sitä ei kyllä huomannu pois lähtiessä, sen verran jouhevasti meni. Konsertti itessään oli hieno, soittajat hyviä, hyvä pianisti, ohjelmisto vähän tylsähkö (=en oo kuullu juurikaan ennen) mutta star wars -tunnarit ja kappaleet ja valot niitten aikana oli hienoja! :) Ja keskiyöllä edelleen 24 astetta lämmintä. Huomenna +33. Punkku on muuten hyvää sekä spriten, kolan että fantan kanssa. Tapasin konsertissa ihmisen Iranista. Nyt tiedän (jos muistan oikein), että Iranissa on noin 70 miljoonaa ihmistä, siellä puhutaan persiaa (jossa on 32 aakkosta), lähin kieli persialle on arabia (27 aakkosta, kirjaimet samankaltasia mut muuten rakenteeltaan ei), persia kuulostaa vähän laulamiselta, yleensä Iranissa opiskellaan englantia ja arabiaa, talvella maksimikylmyys on -25 paikkeilla (mikä on ihan jäätävää), kesällä noin kuukauden ajan +30-35, perinteinen soitin on joku kolmionmuotonen häkkyrä kielillä/naruilla joita sitten lyödään kahdella ohuella puutikulla.

Tänään on ihan liian kuuma päivä lukemiselle. Mutta silti pitää lukea. Sisällä, yllä kerrotuista syistä johtuen. Ympäristöetiikan sanasto ei oikein ota jäädäkseen päähän, vaikken käynyt luennoillakaan kertaakaan. Siinä taas uusi ennätys, hydrobilsassa kävin sentään kerran ja ekologiassa jo kahdesti. Wie wirklich ist die Wirklichkeit?

Kämppis muuttaa pois jo 25. päivä, Alankomaihin. Saa nähä tuleeko vajaan viikon aikana vielä uus kämppis. Ilmeisesti mun ei tarviikaan sillon vikana päivänä lähtee raahaamaan kaikkia kamoja keskustaan öad:n toimistoon, vaan avaimen vois jättää siivoojille. Ihan mahtavaa. Ei innostais viimisenä päivänä seistä jonossa. As we say our long goodbyes. Suomesta lähtiessä sentään tiesi että palaa ja näkee ihmiset. Mutta täältä lähtiessä ei voi tietää näkeekö näitä ihmisiä enää ikinä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti