Ollaanko me yksin täällä

Marraskuun vika päivä, +13, kauhee tuuli, aurinko paistaa, puissa vielä vähän lehtiä. Ei uskois että huomenna on joulukuu.

Lauantaina kuvittelin siis jo olevani melkein terve, mutta se harhaluulo korjaantui aika pian. Aamu meni hyvin, joten uskaltauduin puoleksi tunniksi ulos kävelemään ja altistamaan pääni pienelle tuulenvireelle. Ei olis pitäny, selvästikään. Illalla alko taas sellanen päänsärky että kiva juttu. Illalla oltiin myös gospel-konsertissa Stephansdomissa, The Johnny Thompson Singers, mikä oli kyllä tosi hyvä, vaikka pieni jomotus päässä vähän häiritsi. Sunnuntaina piti aamulla nähdä buddya pitkästä aikaa, mutta en jaksanu lähteä. Yhen Finrexin ja parin lisätunnin nukkumisen jälkeen lähin kuitenki käymään niillä suomalaisilla joulumarkkinoilla. Kannatti lähteä. Siellä oli kivaa, kun oli päässy alun epätodellisuustunteesta yli. Ja nyt muistan taas, miltä saksan puhuminen todella suomalaisella aksentilla kuulostaa.. Glögi ei tosin maistunu mitenkään suomalaiselta, mutta oli siinä rusinoita ja manteleita. Ja karjalanpiirakkaa munavoilla sekä parasta hernekeittoa ties miten pitkään aikaan. Olis sieltä saanu myös esim lapin kultaa, mutta jätettiin tällä kertaa väliin. Nyt tuntuu jo suhteellisen terveeltä eli illalla vois kai taas alkaa käydä luennoilla.

Kävin äsken hakemassa postista paketin. Hyvä kun postinjakaja oli kirjottanu saapumisilmotuslappuun mun nimen niin epäselvästi etten meinannu itekään saada siitä mitään selvää. Lopulta sain sen kuitenki tavattua sille miehelle ja kohta se tuli paketin kanssa takasin, "Aaaa, Finnland!" Jep.

Hochwasser

Tänään tuli taas ansaittua 2 op:tä lisää. :) Tai on saksan kurssilla vielä kaks luentoa, mutta niille ei ois pakko mennä, koska neljä kertaa saa olla pois ja tentin korvas tänpäivänen seittemään tuntiin venähtäny blokki. Näin sitte itteni videolta selittämässä saksaks vuoden 2005 tulvista itävallassa ja kappl:issa. Se oli tavallaan ihan kamalaa, mut toisaalta kiva huomata ettei esitys näyttäny ulospäin ihan siltä miltä itestä siinä tilanteessa tuntu. Ja nyt tuntuu paljon terveemmältä, kun sillon kun lähin kotoa. Sinänsä kummallista, luulis että seittemän tunnin saksalla ois päinvastanen vaikutus. Ehkä se teki vaan hyvää päästä ulos tästä kämpästä. Ja blokin lopussa saatiin suklaalebkucheneita eli paikallisia joulupipareita. Oli hyviä, vaikka mikään ei voita suomalaisia ite tehtyjä joulupipareita.

Star in the northern sky

Hehei, pääsin ekasta tentistä läpi! :) Nyt on siis jo 1 op ansaittu, tästä se lähtee.
Se voi olla vähän hämäävää, että arvosteluasteikko on täällä ihan toisin päin kun suomessa. 1 on siis paras ja 5 huonoin (hylätty). Mut sit voi olla aina ilonen kun saa nelosen, että menipä taas hyvin. :)

Kyllä se kipeys tais nyt lopulta tulla. Kämppiskin kuulostaa siltä ettei sekään ihan terve oo. Toisaalta mun on tullu nyt vähän paremmin luettua prujuja kun vaan makaan kotona, enkä mitään muutakaan jaksa tehdä. Ja löysin lopulta melkein kaikki yhen kurssin prujut netistä ja lisäks vanhoja tenttikysymyksiä (osa vastauksineen), joten eihän se mitään haittaa vaikkei luennoille pääsekään. :) Huomenna täytyy raahautua yliopistolle, saksan kurssin noin kuuden tunnin block-ilta kolmesta ysiin. Pitää sinä aikana suunnitella ryhmän kanssa suullinen esitelmä ja lopuks pitää se. Ei siinä tarvii jokasen puhuu ku viis minuuttia ja se korvaa samalla tentin.

Sunnuntaina suomalaisille joulumarkkinoille. Glögiä, karjalanpiirakoita, ruisleipää, joulupipareita.... :) Täällä ollessa on tajunnu, että suomessa on ihan älytön määrä hyviä bändejä. Jos vertaa vaikka itävaltaan, niin en oo kuullu paikallisten suosittelevan vielä yhtäkään täkäläistä yhtyettä.

It's time to say goodbye
I know it will make you cry
You make your Destiny
I know you'll find the way
And outside the Sun is bright
The things will be alright
I will be back one day to you
So please wait for me
-Stratovarius: Destiny

Typen poliittiset instrumentit

Tänään oli vuorossa toinen ilmottautuminen Wieniin. Ensin piti siis kolmen päivän sisällä saapumisesta käydä ilmottautumassa ja nyt toisen kerran kolmen kuukauden sisällä, koska oon täällä yli kolme kuukautta. Jonotin paikkaan reilun tunnin (ekalla kerralla vaan puol tuntia) ja itse tapahtuma kesti noin puoli minuuttia. Parin viikon päästä sitten taas uudestaan maksamaan ilmomaksu (ja jonottamaan), kunhan oon ensin saanu kotiin jonkun kirjeen. Sen jälkeen pitääki enää kerran käydä samassa paikassa kirjautumassa maasta ulos pari päivää ennen ku lähtee. Onneks olin onnistunu ottamaan kaikki tarvittavat laput ja kortit mukaan heti ekalla kerralla. Byrokratiaa.

Kävin syömässä lounaaks tosi hyvää mango-avokado-sushia. Uskalsin jopa maistaa kaverilta sellasta, missä oli raakaa kalaa. Oli ihan hyvää, koostumus vaan vähän epämiellyttävä, mutta tykkään kyllä enemmän kasvissushista.

Kolme viikkoo ja kolme päivää suomeen.

Macht Kinder froh und Erwachsene ebenso

Täytyy sanoa, että oon vähän pettyny bokun (ympäristö)taloustieteen opetuksen tasoon. Okei, tää on luonnontieteelliseen painottunu yliopisto mutta silti. Olin yhellä maisteritason kurssilla, jonka piti olla syventävää ekonomiaa ja ekologista taloustiedettä. Kai se sitä näille ihmisille olikin, mutta ite oon opiskellu lähestulkoon kaikki käsitellyt asiat jo pariin kertaan kahen vuoden aikana. Mikäköhän näistä ohjauskeinoista nyt sitten olis kustannustehokas. Määrärajote? Tai mitenköhän tästä monimutkasesta kahen käyrän kuvaajasta nyt saatais kalastuksen taloudellinen optimi? No olihan se tavallaan ihan ymmärrettävää, ettei ne ymmärtäny, koska proffan kysyessä kuinka moni on käyny taloustieteen perusteet -kurssin vaan joku puolet viittas. Pitää varmaan ens lukukaudella ottaa jotain paikallisesta kauppiksesta, siellä olis kuulemma vähän haastavampia kursseja. Kyllä musta on hyödyllistä opiskella muitakin näkökulmia asioihin, mut oon huomannu ettei musta luonnontieteilijää sais.

Eilen jo kolmas itävaltalainen ihmetteli sitä, ettei mulla oo minkäänlaista aksenttia. Ja sitä että ymmärrän melkein kaiken ja puhun niin hyvää saksaa, vaikka oon ollu täällä vasta pari kuukautta. Se ei sitten kai oo niin yleistä, mutta toisaalta jos kieltä on lukenu jo kymmenen vuotta, niin kai sen pitäiski jo aika nopeesti kehittyä kun joka päivä käyttää.

Eilen pelattiin pöytäfutista, aika montaki kertaa, mut se on hauskaa. :) Paitsi sellasten kanssa, jotka on paljon parempia ja pelaa kauheen vakavasti. Sen jälkeen lähettiin Chelsea-klubille. Tykkäsin paikasta, tosin siellä oli vähän liikaa ihmisiä. Eikä muuten tarvii käyttää yöbusseja (vaikka ne onki ilmasia, siis kuuluu semesterlippuun, enkä ihan tarkkaan tiiä miten niitä menee) kun ekoilla metroillaki pääsee. :) Se on ärsyttävää, että täällä saa polttaa melkein joka paikassa ja ihan älyttömän moni myös polttaa. Saa yleensä positiivista hämmästystä aikaan, jos sanoo polttavalle itävaltalaiselle ettei polta. Tänäänki joku tyyppi tuli kysymään olisko meillä (5 ihmistä) yhtä tupakkaa, mutta kellään ei ollu. Se sitte hämmästeli että noin paljon ihmisiä, eikä kukaan polta, vou, tuutte elämään pidempään kun minä! Kyllä se vähän selitti, kun sanottiin, ettei ykskään meistä oo itävaltalainen. Se on suomessa ihanaa, ettei kaikki vaatteet ja hiukset lemua melkein joka ilta tupakalle kun tulee kotiin. Musta sekin on vähän kummallista, että koirat saa ottaa mukaan melkein mihin vaan, luennolle, vaatekauppaan jne. Jotenki tosi koomista kun keskellä luentoa koira alkaa haukkua. Oon muutaman kerran aika hyvin säikähtäny, jos on ollu tylsä luento tai muuten vaan ollu väsyny eikä tajunnu mitään eikä siis jaksanu keskittyä. Ei se mua sinänsä häiritse, oon vaan tyytyväinen etten oo koirille allerginen.

En tienny ennen, että itävallassakin on asevelvollisuus. Enkä kyllä ollu tajunnu ennen tänne tuloa, että täälläkin harrastetaan poskisuudelmia. Nyt se on musta jo ihan normaalia ja kiva tapa, vaikken omasta alotteesta osaakaan toimia niin. Sanna on yllättävän vaikee nimi monille ulkomaalaisille. Yleensä oon joko Saana, Sana, Sandra tai Sanja. Ihmiset ei vaan tajua tuplakonsonanttia tai vaikka ne näkis miten se kirjotetaan niin ei tiedä että ne molemmät ännät kuuluu myös lausua. Ja yks bosnialainen kummasteli, kun minä ja kaks muuta suomalaista sanottiin olevamme suomalaisia. Näytetään kuulemma enemmän slaavilaisilta kun skandinaaveilta.

You don't know nothing yet

Ekasta tentistä on nyt selvitty, tai ainakin se on ohi, läpimenosta en tiiä. Riippuu oikeestaan siitä, tuleeko vääristä vastauksista miinuspisteitä. Jos tulee, ei mitään toivoa, jos ei, todennäkösesti läpi. Saa nähdä. Oli ihan hauska kun ennen tentin alkua yks valvoja kyseli suurella äänellä onko salissa muita, joilla on saksan kielen kanssa vaikeuksia (oli just tarkastunu mun vieressä istuvan vaihtarin sanakirjan). Minä sitten heiluttelin kättä ja ojentelin sanakirjaa. Sitten valvoja sano, että jos on ymmärtämisvaikeuksia tai ei tiedä vastauksia, voi kysyä proffalta. Tässä kohtaa kaikki nauro (myös minä). Ainakin kaikki ubrm:n fuksit tietää nyt että oon erasmus ja voin sen takia olla aina välillä vähän pihalla. Ei se proffa tosin niitä vastauksia kertonu, kävi vaan lopussa kysymässä onko suuria vaikeuksia. Tosi mukavasti se ainakin suhtautu vaihtareihin, toivottavasti muutkin. Enkä muuten ollu ees vika tentissä, mun jälkeen jäi vielä kaks itävaltalaista ja yks vaihtari (120 tyypistä).

Miten itävaltalaiset keksii miljoona kysymystä mistä tahansa aiheesta? Tänäänki oli tosi tylsä luento, missä käsiteltiin puun kasvua, vuosirenkaita ja jotain tekniikoita, miten eri puiden vuosikasvua voidaan verrata ja mitata. Se on siis sellanen kurssi, missä on joka kerta eri luennoitsija ja aihe, tarkotuksena esitellä bokun eri opetusaloja. Jos toi sama luento ois ollu suomessa ja lopussa ois kysytty onko kysymyksiä, niin ei varmaan ois montaa jos yhtäkään tullu. Täällä aiheesta keskusteltiin joku 20 minuuttia. Ja ilmeisesti, jälleen kerran, skandinavia=ruotsi.

Leider abgesagt

Huomenna ei sitte ookkaan niin kiva päivä kun piti. Eka 2,5 tunnin luento, sit tentti ja illalla piti mennä Sonata Arctican keikalle. Mutta mitä vielä, due to a heavy infection of his vocal chords, leider abgesagt. Siirretty helmikuulle, oon sentään täällä vielä sillon.

Oon "koko" päivän yrittäny painaa päähäni kaikki maholliset saksankieliset hydrobiologian termit. Onneks tentti on sentään monivalintaa, avoimia kysymyksiä en pystyis läpäsemään. Ihan liikaa kaikkia meta-, epi-, hypo-, monimo- ja ties mitä limnioita ja muita myös saksankielisillä ihmisille vierasperäsiä käsitteitä. Yritä niitä sitten suomentaa. Tänään oli kanssa resurssimarkkinoitten luento. Joka kerta eri tyyppi pitämässä, prujut (jos niitä edes on) löytyy kaikki eri paikoista netistä jostain? ja moniin tarvittais vielä salasana?. Miten kaikki voidaankaan tehä täällä niin kätevästi. Ja tosi usein proffat ei käytä mikrofonia tai se on ainakin rikki / sitä ei osata käyttää. Oli kivaa istua kolme tuntia luennolla saamatta juuri mitään selvää. Onneks sillä tyypillä oli sentään kalvot, että pysty niistä seuraamaan. Nyt tiedän, että saksalaiset käyttää vettä päivässä keskim. 130 litraa, usalaiset 300 litraa ja että 20 litralla tulis toimeen. Tuli taas hyvin esiin itävallan ja saksan välinen suhde: proffa sano pari kertaa että itävaltalaiset, eikun siis SAKSALAISET ja kaikki alko nauramaan hirveesti. Oli se mustakin tosi hyvä juttu.

Löysin kaupasta yks päivä suikaloitua! kalkkunaa, joka oli peräti maustettua! Ja maistu vielä hyvältä, ihan uskomatonta. Ja hintaa oli vähemmän kun kahella tonnikalapurkilla. (tonnikala on täällä ihan älyttömän kallista) Pääsin eilen lopulta pesemään pyykkiä ja tietenki kone ilmotti olevansa rikki kun menin hakemaan niitä pois.. Koitin sitte selittää siivoojalle selkeellä saksalla mikä oli vikana ja se kutsu jonkun miehen tekemään sille jotain ja lopulta jopa sain pyykit ulos siitä koneesta. Eilen mun kämppis ihmetteli kovin, mitä oikeen teen kun "keitin" pikapussipuuroa. What is that? Porridge. Ohh.. Olin keittäny veden kattilassa ja tein samalla teetä. Oh you do it that way!? Yeah. (mitenköhän usassa sitten keitetään vettä, onko niillä aina vedenkeitin?) Ja minkä ihmeen takia niitten on pakko pitää aina kenkiä sisällä? En käsitä.

Talk to me, show some pity

Pitäis lukea tenttiin. Siis hyvä aika kirjottaa blogia. :) Sain tänään kyllä ihan hyvin luettua, mut se on vaan niin järjettömän hidasta. Tuhosin siinä sivussa varmaan kilon mandariineja. Jos sillä vitamiinimäärällä vaikka paranis kunnolla tai tulis sitte kunnolla kipeeks. Vähän alkaa ärsyttää kun on aina kaks päivää kipee olo, kolme päivää ei mitään, sit taas kipee.. Eikä koskaan tuu kunnolla kuumetta tai muuta, päätä vaan jomottaa. Enkä oikeen tiiä että pitäiskö sellanen sikarokote jostain hommata. Kotona sitä on ilm aika paljon liikkeellä eli jouluna olis aika optimaalinen tilanne tulla kipeeks, jollei siihen mennessä vielä oo ollu.

Miten vaikeeta olis laittaa pyykkikoneitten viereen varauslista? Tosi kätevää kun koko talossa on viis konetta (joista osa on yleensä rikki) eikä oo varauslistaa. Pyykeille ei oo myöskään mitään kuivauspaikkaa (eikä huoneessa ees sais kuivata, passiivitalo tai muuten vaan..) joten kuivauskoneellekin pitäs päästä. Taas viis konetta, ei varauslistaa. Siellä on sitten kivaa venata joku puol tuntia, et kone vapautuis ja usein on vielä jonoa. Ärsyttävää, ei mulla oliskaan koskaan mitään muuta tekemistä.

Mut joulumarkkinat oli ihan mahtavat! :) Vaikka koristelut meniki ihan yli, tykkäsin tunnelmasta. Ja melkeen joka kojussa jotain kivaa, mikä olis pakko saada. Täytyy vaan käydä usein ja maistaa kaikkia punssilaatuja (metsämarja oli hyvää, onnistuin taas kaatamaan päälleni, onneks tällä kertaa oli punanen paita..) ja kaikkia muita paikallisuuksia. Vielä ku tulis lunta ni olis ihan täydellistä. Ei kyllä taida tänä vuonna toteutua.

Log.lin. CD OLG -malli

Selvisin hengissä seittemän tunnin luennosta! Ja se oli jopa eka sellanen luento, missä käsiteltiin ye:tä. Ja tänään oli lisää samaa kurssia viis tuntia. Ja ens viikon pe ja la uudestaan. Kivaa. Mut sit on enää tentti. En kyllä tiedä että mitä siitä mahtaa tulla. Ens viikolla on eka tentti, monivalintaa, hurjat 1op. No, menipä se tosi hyvin tai tosi huonosti, niin illalla pääsee keikalle tuulettumaan. :) Ihan kivaa kyllä, että välillä on jotain sellasia luentoja joista saattaa olla jotain hyötyäki. Pe aamun luennollaki pysyin hereillä, vaikka olin nukkunu kolme tuntia. Jotenki sitä vaan piristyy, kun eteen lyödään matikkaa, pitkästä aikaa, vaikken niitä matriisioptimointimalleja oikein tajunnutkaan (ei tosin paikallisetkaan, kai). Päivän kaks muuta luentoa oliki sitte aikamoista taistelua hereillä pysymisen kanssa.

Skype on kätevä, sillon kun se toimii. Ihan niinku Vista. Siis yleensä ei. Tai tällä kertaa taitaa vaan johtua mun/toisen hitaasta netistä. Aamusin toimii ilman ongelmia, mutta iltasin ei mitään toivoa tehä hirveesti mitään.

Tänään oltiin Haydn-konsertissa Musikvereinissa. Tai oikeestaan se oli pelkkää oopperaa, pieni pettymys siis kun olis halunnu kuunnella pelkkää musiikkia. Huomenna mennään sitten ihan oikeeseen oopperaan ja vielä euron halvemmalla. Oli siinä konsertissa kapellimestarina joku kuuluisa tyyppi, josta en kyllä ollu ikinä kuullukaan. Sitä ennen käytiin Cafe Centralissa, hieno paikka, live-pianoa, hyvää kakkua, hyvää kahvia. Mäkkärin grillattu kana -wrap on muuten yllättävän hyvää. Aamulla Klosterneuburgiin (pieni paikka Wienin lähellä) kattomaan mitä tapahtuu. Siellä on joku juttu jonkun Itävallan pyhimyksen kuolin/syntymäpäivän takia.

Oon huomannu, että wieniläiset käyttää yleensä kauheen harmaita tai ainakin ei-kirkkaita vaatteita. Tai ainakin tuntuu, että loistan kilometrin päähän punasen piponi kanssa. Kummallista. Niin ja Glühweinia ei kannata kaataa valkoselle paidalle.

21

Mulla on pakkomielle tehä listoja vähän kaikesta. Siispä tähänkin on pakko tehä yks.

Osaan liikkua Wienissä vaivattomasti. Ymmärrän useimmiten, jos joku kysyy jotain saksaksi, myös aika epäselvää ja nopeaa puhetta. Ymmärrän optimoinnin proffaa, joka puhuu aika murtaen. En kuulemma kuulosta suomalaiselta puhuessani saksaa ja vaikutan ikäistäni vanhemmalta. Osasin lopulta laittaa tarpeeks vähän vaatteita kuivausrumpuun. Kävin kahessa tosi hyvässä steiermarkilaisessa ravintolassa (joihin en ois ikinä eksyny ilman paikallisten vinkkejä). Olin ainut, jolle ei ravintolassa tuotu englanninkielistä ruokalistaa. Sain kuivattua kookosta ja turkkilaista hunajaa. Sain suomi-tuliaisia. Kuulin Por Una Cabezan keskustassa parvekkeelta laulettuna. Christkindlmarktit alkaa ens viikolla. Katoin ihan mahtavaa katutanssiesitystä. Glühwein. Starbucks.

En osaa vieläkään maksaa ja pakata kaupan kassalla niin nopeesti, ettei seuraavan ihmisen tavarat vyöry omien päälle. Tilaan edelleen omenamehua, vaikka haluaisin appelsiinia (eikös apfel ja appelsiini oo sama asia?). Olin liian hidas, enkä mahtunut Excel-Solver Tutoriumiin. Meiän talossa soi tosi usein palohälyttimet (myös tällä hetkellä), ihan turhaan siis, eikä kukaan enää reagoi niihin. Toivottavasti koskaan ei oikeesti pala. Amerikkalaisen kämppiksen astiatornit kuivaustelineessä.

Miten ihmisillä onki aina samanlainen reaktio, kun kertoo tulevansa suomesta. Suomesta, niinkö, ihanko totta? (äänensävyllä vau) Joo, suomesta. Lomallako? Ei, opiskelen täällä. Vau, mitä? Umwelt- und Bio-Ressourcenmanagementia. Ai mitä? Umwelt- und Bio-Ressourcenmanagementia. Häh? Managementia. Vau!

Das Buch wird gelesen werden müssen

On se vaan aika hieno juttu, että voi matkustaa ja liikkua vapaasti maasta toiseen. Puhuin tänään nigerialaisen kanssa, joka on ollu wienissä reilu kaks vuotta, mut ei oo saanu pysyvää viisumia. Se ei oo koko aikana saanu poistua wienistä ja torstaina sen täytyy lähteä takas Afrikkaan. Toinen oli Brasiliassa syntyny, jonka isä on itävaltalainen, mut jolla on brasilian passi. Asunu Itävallassa joku kymmenen vuotta, ei oo saanu itävallan passia, eikä saa oleskella muussa maassa yli 10 kuukautta.

Tänään sato lunta. Siis silleen että sitä jäi maahan ihan näkyvästi. Nyt se on jo sulanu pois, mut näytti hetken nätiltä. Puista putoo lehdet ja vähän on ruskaakin. Näytti yks ilta kivalta, kun kadut oli ihan täynnä lehtiä ja samalla puista putoili koko ajan lisää, sellasia isoja lehtiä vielä. Se ei tosin oo kivaa, että ne lehdet on sateella tosi liukkaita. Tänään onnistuin ekaa kertaa liukastumaan ja kaatumaan niihin, valkoset poro-hanskat tuli ihan ruskeiks. :(

Sain buddyn vanhan sähkökitaran lainaan! :) Muuten tosi hyvä, mutta sormet tulee kauheen äkkiä kipeeks, kun on tottunu omaan nailonkieliseen akustiseen.

Thank you for the ketchup

Tsekki oli positiivinen yllätys. Aiemmin tsekeistä tuli mieleen lähinnä olut ja jääkiekko (joita molempia harrastettiin O2-areenalla), mutta ainakin Praha oli kaupunkina kaunis ja monipuolinen. Vielä parempi mitä olin kuvitellut muiden puheista. Tosin palvelu oli välillä hyvinkin jäätävää.
Muutamia kohokohtia: Bohemian Bagelin amerikkalaiset pannarit aamupalaks, Havanna Clubin mansikkamojito, Muchan ja Dalin näyttelyt, Prahan linna ja näkymät sieltä kaupunkiin, Pyhän Vituksen katedraali (ja siellä myös Muchaa), Myyrä, uudet lämpimät turistikauppahanskat, edullisuus, ilmanen kahvi bussimatkoilla, lätkä (Praha voitti sarjaykkösen rankkareilla 5-4), yövalaistukset, hienot rakennukset, Norah Jonesia aamupalalla, gulassi.
Ei niin kivaa: huonot tsekiksi dupatut leffat ilman tekstityksiä tsekin puolen busseissa, epämääräiset lisät ravintolalaskuihin, jäätyminen yllättävän? kylmässä säässä, epäselvyydet hostellivarauksessa (lopputulos oli silti hyvä), liikaa turisteja.
Siltä väliltä: lähes pelkkää Abbaa pienessä kivassa tsekkiläisessä kahvilassa, Halloween-juhlien kadulle kuuluva hahaha-musiikki.

Vähän alkaa matkustuskuume iskeä, kun on jo päässy hyvään vauhtiin. Seuraavana ainakin seittemän viikon päästä Suomessa ja yheksän viikon päästä Innsbruck, Bischoshofen ja mäkihyppy.

Sain äsken sähköpostin öad:ltä, Unfortunately we have cockroaches in Molkereistraße, great.