Marraskuun vika päivä, +13, kauhee tuuli, aurinko paistaa, puissa vielä vähän lehtiä. Ei uskois että huomenna on joulukuu.
Lauantaina kuvittelin siis jo olevani melkein terve, mutta se harhaluulo korjaantui aika pian. Aamu meni hyvin, joten uskaltauduin puoleksi tunniksi ulos kävelemään ja altistamaan pääni pienelle tuulenvireelle. Ei olis pitäny, selvästikään. Illalla alko taas sellanen päänsärky että kiva juttu. Illalla oltiin myös gospel-konsertissa Stephansdomissa, The Johnny Thompson Singers, mikä oli kyllä tosi hyvä, vaikka pieni jomotus päässä vähän häiritsi. Sunnuntaina piti aamulla nähdä buddya pitkästä aikaa, mutta en jaksanu lähteä. Yhen Finrexin ja parin lisätunnin nukkumisen jälkeen lähin kuitenki käymään niillä suomalaisilla joulumarkkinoilla. Kannatti lähteä. Siellä oli kivaa, kun oli päässy alun epätodellisuustunteesta yli. Ja nyt muistan taas, miltä saksan puhuminen todella suomalaisella aksentilla kuulostaa.. Glögi ei tosin maistunu mitenkään suomalaiselta, mutta oli siinä rusinoita ja manteleita. Ja karjalanpiirakkaa munavoilla sekä parasta hernekeittoa ties miten pitkään aikaan. Olis sieltä saanu myös esim lapin kultaa, mutta jätettiin tällä kertaa väliin. Nyt tuntuu jo suhteellisen terveeltä eli illalla vois kai taas alkaa käydä luennoilla.
Kävin äsken hakemassa postista paketin. Hyvä kun postinjakaja oli kirjottanu saapumisilmotuslappuun mun nimen niin epäselvästi etten meinannu itekään saada siitä mitään selvää. Lopulta sain sen kuitenki tavattua sille miehelle ja kohta se tuli paketin kanssa takasin, "Aaaa, Finnland!" Jep.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti