Somehow precious to you

50 sivua asiateksti-saksaa päivässä on ihan liikaa mun aivoille. Tajuan kyllä melkein kaiken, mutta loppuajasta meinaa nukahtaa pystyyn. En osaa enää kuvitella, millasta on lukea jotain koulujuttuja käyttämättä kertaakaan sanakirjaa ja ettei tarttis lukemisen yhteydessä opetella miljoonia uusia sanoja, jotka täytyy kuitenkin viiden minuutin päästä tarkistaa uudestaan sanakirjasta. Tavallaan se saattais olla kauheen tylsää. Mut sit en ehkä olis yhtä kauhuissani ma 25.1. jollon mulla on samana päivänä kolme tenttiä, kaks avoimilla kysymyksillä. Neljäskin olis ollu, mut se ei harmillisesti enää ollu aikataulullisesti mahollista. Huomenna alkaa sitten tentit.

Tää vuosi yrittää tehä musta kasvissyöjää. Tai ei oikeestaan, en vaan oo ite kotiin ostanu enää pitkään aikaan mitään lihatuotteita, tofulinjalla mennään. Kahvilassa huomaan tilaavani yhä useammin vihreetä teetä (vaikkei se liitykään asiaan, siinä on vaan mielikuvana sana 'vihreä'). Enää ei tee yhtään mieli ostaa kaupasta mitään valmiiks suikaloitua hunajamarinoitua kanaa, eipä sitä täältä edes sais. Ja täällä melkein kaikki on bioa.

Yritin tänään ekaa kertaa maksaa laskun suoraan itävallan nettipankista. En meinannu ensin ymmärtää siitä yhtään mitään ja en ois ees pystyny maksamaan, koska siellä oli näköjään edelleen joku ongelma (mun) varmistuskoodien kanssa. Nyt se sitten lopulta toimii, aika monen 'ei edelleenkään toimi' -sähköpostin jälkeen. Ja miten voi tulla niin lannistunut olo, kun tajusin että mun usalainen kämppis puhuu luultavasti paljon parempaa saksaa kun minä. Kuulin sen aamulla puhuvan siivoojille ja oli hieman sujuvampaa kun jonkun muun. Tietty se on asunu jo aiemmin Münchenissä ja ties missä muualla mut silti. Ja sillä on täällä nykyään tosi usein joku belgialainen mies. Kuulin sen nimenkin ehkä viis minuuttia sitten, mut eihän sitä enää voi muistaa. Koko ajan tulee niin paljon uusia nimiä, että kolmannen kysymisen jälkeen on ehkä joku mahollisuus muistaa.

Pekoni! Lopultakin muistin ton sanan. Oon varmaan pari viikkoa miettiny, mikä se on suomeks (en tiedä miks) enkä oo keksiny. Kämppis ja se belgialainen tekee parhaillaan jotain belgialaista ruokaa, mihin tulee perunaa ja porkkanaa ja nyt alko tuoksua pekoni. Kuinka voikaan olla ärsyttävää unohtaa mitä sanat on suomeks!