sunnuntai 23. toukokuuta 2010

38

En vieläkään, edelleenkään, koskaan tule ymmärtämään Itävallan lomia, pyhäpäiviä, vapaapäiviä. Yliopistoliikunnalla on 22.-25.5 Pfingstferien (helluntailoma?) eli heräsin taas ihan turhaan aikasin, hyvä että sentään tarkistin etukäteen. Yliopistolla taas ilm maanantai vaan on vapaapäivä. Lehdissä on jo useempana päivänä ennustettu millanen sää on kun on pfinstsamstag, pfingstsonntag, pfingstmontag, pfingstdienstag, pfingstmittwoch, pfingstdonnerstag, pfingstfreitag jne.. Täällä vedetään nää uskonnolliset erikoispäivät välillä vähän turhan pitkälle. Ja uutisissa näytetään järkyttäviä helluntairuuhkia, näyttää vähän suomelta juhannuksena.

Aamulla käytiin Praterissa karusellissa. Muuten perjaatteessa normikaruselli, jossa istutaan tuolissa ja jalat roikkuu, mutta tämä nousi 117 metriin samalla pyörien 60 km/h. Hyvät oli näkymät ja tosi kova tuuli. Vähän epäilytti kun katoin alas tullessa tuolien ketjujen kiinnityssysteemeitä. Näytti liian ohuilta ja heikoilta, mutta en oo kuullu että joku ois joskus pudonnu sieltä alas. Nyt on siis jo karuselli, kummitusjuna ja vuoristorata tässäkin maassa testattu.

Aamulla join luultavasti pahinta kahvia ikinä, ja sain myös ehkä huonointa palvelua ikinä. Aamupalalla jossain ravintolassa Praterissa, kello puoli yhden paikkeilla. Halusin sämpylän ja sen kanssa annoksen voita tai marmeladia. Vastaus tylysti: ei ole, se on vain aamupalalle. (varmaan niille joo tulee joka aamu just se tietty määrä jotain voiannospaketteja) Okei, otan täyteyn sämpylän. Vastaus: ei ole. Ottaisin cafe latten. Ei ole. Melange. No sitä on. (miten muka on melangea jos ei oo lattea, melangeen tulee kaikki samat aineet kun latteen ja vielä vähän päälle) Saako ison kahvin? Ei. jne. Meitä oli pöydässä kolme, koko ajan mies juoksi jossain edestakasin kun yritettiin tilata ja parhaimmillaan juoksi pois kesken lauseen ennen kun kuuli mitä koko asia koski. Eikä asiakkaita ees ollu hirveesti. Joku meistä halus tietää millanen on Speckbrot. Vastaus: Speckbrot, Speckbrot. Ja juoksi pois ennen kun ehti sanoa haluaako sen vai ei. Sitten saatiin venata ehkä 10 minuuttia kahveja, törkeen pahaa, kaks pussia sokeria helpotti aavistuksen tilannetta. Noin puoli tuntia lisää ja leivät saapu. Wurstweckerl oli tosiaankin halkastu sämpylä, jonka välissä kuus siivua jotain lauantaimakkaran tapasta. Eikä toisen leipä ollu yhtään sen haastavampi tehdä. Ja tähän kaikkeen joku kulutti 40 minuuttia?? Siis täällähän on maantapana että palvelu kahviloissa on töykeetä ja näin, mutta jotain rajaa sentään. Paras oli että menussa mainostettiin suurin kirjaimin 'Raucherlokal', niinpä niin.

Toinen 'mahtava' persoona, joka on tullu vastaan, oli todnäk englantilainen mieshenkilö. Oli istunu metrossa meiän (5 henkeä) vieressä. Ulkona kysy meiltä tietä ja sano lopuks, että oli ajatellu yhen meistä olevan kaikkien muitten äiti. Tämä kuulemma siitä syystä, että kyseinen henkilö on tyypin mukaan iso ja sillä on iso suu. Siis kuka tulee laukomaan vieraille ihmiselle jotain tollasta??


1 kommentti: