sunnuntai 9. toukokuuta 2010

Tuhka

Miten voi olla löytämättä yhtäkään viidestä normaalisti nurkissa pyörivistä kaupunkikartoista kun sitä kerrankin vois jopa tarvita? No kaipa se '10 min kävelymatka' suuntaan X hoituu ihan intuitiollakin. Kohteena oli siis Lainzer Tiergarten ja se oli tosi kiva paikka. Intuitio toimi. Suosittelen.

Tässähän täytyy alkaa kohta tehdä jo lähtövalmisteluja. Tilin sulkeminen (tai ehkä se sulkee ittensä, nettipankki meni nimittäin vartti sitten erroriin eikä vieläkään toimi), lennon varaaminen (finnairilla maksais vaan 591e, mä jään tänne, tai oikeestaan ostan menopaluun ja jätän paluun käyttämättä, sen saa jollain 250e, ei mitään järkeä, ja saa nähdä pääseekö täältä yleensä edes pois tulivuoripilvien takia), laatikkopostilähetyksen hintojen selvittely, pakkaaminen, tenteistä läpipääsy, asunnon hakeminen (tehty), ihan kaikki. Ens kuussa on lähtö ja sitä ennen on ihan tosi paljon asioita tehtävänä, myös kivoja, mutta ihan tosi paljon.

Miten Prater voikaan näyttää joka kerta erilaiselta kun sinne menee lenkille. Eilen hevoskastanjoitten kukista oli tippunu paljon maahan ja paikoin sai kävellä pelkän punasen tai valkosen kukkamassan päällä. Älyttömän kaunista. Ja täällä on tosi paljon isoja kotiloita. Huomasin niitä yhessä metsikössä melkein kymmenen jokasen puun rungolla, ja osa oli vielä tosi korkeella. Sama metsikkö oli myös ihan täynnä bärlauchia (villivalkosipuli). Siitä sais tosi hyvää ruokaa, mutta en halua koskea niihin etten vaan vahingossa ottais kieloa. Lehdissä on ollu pari juttua ihmisistä, jotka on syöny vahingossa kieloa ja kuollu siihen. Ei kiitos. Lenkillä tuli vastaan joukko viiskymppisiä naisia, joitten paitojen selässä luki: Wir können auch ohne Spass Alkohol haben. Hyvän näköstä. Oiskohan hyvä suomalaisille. Mehän siis, jos joskus juomme alkoholia, teemme sen vain siksi että suomessa on niin kylmä, eikä meillä koskaan ole hauskaa. Olemme juroja. Ihan kaikki. Ihan aina.

"It is not important what is gone, but what remains." Leffasta 'Home', joka näytettiin yks päivä yliopistolla UBRM:n leffaillassa. Vähän turhan mahtipontinen, mutta oli siinä asiaa. 20% ihmisistä käyttää 80% kaikista luonnonvaroista. 50 viime vuoden aikana ihminen on muokannut maailmaa enemmän kuin kaikkien aiempien sukupolvien aikana yhteensä. Joka päivä 5000 ihmistä kuolee likaisen juomaveden takia. Jääpeite on ohentunut 40% viimisen 40 vuoden aikana (onpa muuten osuvat luvut). Kiinassa valmistuu joka päivä olisko ollu 3 uutta hiilivoimalaa. 15:stä suurimmasta kaupungista 11 sijaitsee vaaravyöhykkeellä, jos jäätiköt sulaa ja merenpinta alkaa nousta. Viidennes Amazonin sademetsästä on hakattu. Oli siinä paljon muutakin, en nyt muista tarkkoja lukuja. Tuli vähän maailmanloppufiilis, mitä järkeä missään enää on. Mutta kuten leffa sanoi: "It is too late to be a pessimist." Ja lopussa tietysti peruslausahdukset tyyliin "So what are we waiting for?" "Together we can make a change. Togehter."

Katoin äsken videon CITES:sta (koska teen siitä esseetä/esitelmää). Siinä kerrottiin miten krokotiilinnahkoja voidaan CITESin ansioista myydä laillisesti tarkkailluilta "tehtailta". Yhteen ikävuoteen asti poikaset elää teltan näkösissä putkissa ja syö kuivattua sardiinia, sitten ne siirretään isompiin kasvattamoihin lihotettaviksi ja kahden vuoden ikäisenä ne on valmiita teurastettaviksi. Sitten niitten nahkoja käärittiin rullille ja kerrottiin ylpeinä miten hyvä juttu se on. Onhan se hyvä jollei niitä enää laittomasti ammuta ja tapeta koko lajia, mutta teki suoraan sanottuna pahaa katella sitä nahkojen käärimistä. Eihän se eroa mitenkään vaikka tehokarjataloudesta, sitä ei vaan oo tottunu näkemään.

Siirtymistä  Pointersiin kattomaan MM-lätkää ei olis kannattanu tehdä. Miten ihmeessä suomi voi hävitä aina todella kamalasti jos meen johonkin pubiin kattomaan peliä? Ehkä maanantaina paremmin.

Tänään käytiin Linzissä. Tosi kivan olonen kesäkaupunki. Sääkin oli ihan mahtava ja sain mukavat repunkantorajat. Ja syötiin aivan jättikokoset erittäin hyvänmakuset jätskiannokset. Joku vanhempi mies perinteisissä nahkahousuissa tuli sanomaan meille tähän tyyliin: 'Ich möchte euch etwas sagen. Heute sind Buttersemmeln wegen Mutterstag Muttersemmeln genannt. Nur zu wissen.' Jahas. Selvä. Hyvä tietää. (eli tänään voisämpylöitä kutsutaan äitienpäivän takia äitisämpylöiksi)

Huomenna tyhjentämään pää hydrobiologiasta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti