Nur ein kleiner Hinweis

Aamulla lentokentälle ja 1,5 viikon Suomi-vierailu! 11,5 tunnin päästä lähtee kone. Se on ihan tyhmää, että kaikki joulumarkkinat on loppunu kun tulee takas. Tänään piti vielä viimisen kerran käydä kiertämässä Rathaus ja Karlsplatz ja Türkenschatzissa oltiin parilla omenapunssilla. Muuten oli kivaa, mut oon edelleen hiukan syväjäässä. Onneks viimistään tiistaina pääsee saunaan! Kaikki aina sanoo, et miten mulla voi olla niin kylmä kun kerran tuun suomesta, mut kyllä vaan voi. Kohta on joulu!

Mut sähän oot aina vihree ja ruskee

Glögiä, ite tehtyjä pipareita ja torttuja, vollkornbrotia munavoilla ja kraavilohella, Sanna Santa, lohta ja perunamuussia, suklaata, marjapunssia oikeilla marjoilla, itelle ostettuja joululahjoja, joululauluja, terva-snapsia, kavereita ja LUNTA. :) Siis ihan oikeita lumihiutaleita, ei mitään räntää vaan lunta! Suomalaiset pikkujoulut/läksärit ja ihan mahtava päivä. Ja keskustelin tänään vähän enemmän kämppiksenkin kanssa. Nyt tiedän jo ainakin sen, että se on Los Angelesista kotosin. Se on oikeesti tosi mukava tyyppi. Viis päivää suomeen.

Miks tosi monien kivojen ihmisten pitää lähtee täältä pois, eikö ne vois vaan jäädä tänne koko vuodeks? Tiistaina lähtee eka ja helmikuussa suurin osa vaihtareista, kun wintersemester loppuu. Sit tulee tietty uudet, mutta nykyset kaverit lähtee. Tässä talossa on joku juttu, että täällä ei usein toimi puhelimet. Ja mun hieno esn-prepaid-liittymä lähettää mulle aina välillä viestin, että joku on soittanu mulle, mut ite puhelin ei oo missään vaiheessa soinu. Ja se viesti häviää heti kun sen on kattonu, eli jollen tajua painaa sitä numeroa heti kunnolla mieleen en pysty tarkistamaan oliko se joku jonka tiedän. Taas kamalan kätevää. En ymmärrä, miten vista keksii aina uusia keinoja ärsyttää mua. Nyt se ei oo yli viikkoon halunnu sammuttaa itteään normaalisti. Välillä toimii kun eka kirjautuu ulos ja sitten sammuttaa, mut yleensä se sillonki vaan käynnistää ittensä uudestaan, arghh. Palohälyttimet soi.

Kuuntelen maalliset murheesi

Disneyn uus piirretty, Küss den Frosch, oli hyvä. Just sellanen millasia piirrettyjen kuuluu ollakin, sellasia kun ne oli sillon kun oli pieni. Suomeks varmaan vielä parempi, mutta kyllä sen saksakskin ymmärsi tosi hyvin.

Tiistaina sato koko päivän, tuuli ja oli kylmä. Ei ollu ihan samanlainen tunnelma joulumarkkinoilla kun normaalisti. Maistettiin taas paikallisuuksia, pitsabretzeliä (joka oli lähinnä vähän kuivahtanu juustosämpylä) ja banaania ja mansikoita suklaaputoussuklaalla kuorrutettuna (se oli hyvää). Kuvittelin että kaikki kaupat ois ollu kiinni, kun oli se vapaapäivä tai mikä ikinä luentovapaapäivä, mutta mitä vielä, Mariahilferstraßella ainakin oli lähes joka liike auki. Siellä oli siis kaikki ne ihmiset, jotka puuttu joulumarkkinoilta.

Oon taas ollu luennoilla tosi keskittyny aiheeseen. Toisaalta toimi yllättävän hyvin, kun kuunteli ekologiaa saksaks, teki siitä muistiinpanoja suomeks ja samalla luki tieteellistä artikkelia kustannus-hyöty-analyysistä ja pelon arvottamisesta englanniks. Resurssimarkkinoitten luennolla tää ei tosin tänään toiminu, mutta toisaalta en kyllä ymmärtäny sen proffan hieman epäselvästi artikuloidusta wieniläisestä murteesta juuri mitään. Hirveesti sillä oli kaavioita, käppyröitä ja numeroita liikenteen jostain jutuista, mutten niitä muutamiakaan sanoja niissä kalvoissa oikeen tajunnu. Ehkä ens kerralla paremmin. Tai puolen vuoden päästä.

Minkä takia myyjät saa aina jotain erikoisia reaktioita, kun ostan jotain muuta alkoholipitosta kun kaks lonkeroa? (ja miksei täällä voida myydä lonkeroa, joissain ravintoloissa myydään strongbowta erikoisuuksien kohdalla ja sen on hintastaki, aina vaan olutta olutta olutta, tai sitte viiniä) Tänään kävin hakemassa lähikaupasta viis pulloa punkkua, että saadaan glögiä huomisiin pikkujouluihin. Se (keski-ikänen nainen) vaan naureskeli mulle ja kysy että onko noi kaikki sulle (eikä siis seuraavan asiakkaan). En edes tajunnu mitä se sano kun vasta kolmannella kerralla ja siitäkö sille vasta hauskaa tulikin.. Ja näpyttelin kortin pin-koodinki ekalla kerralla väärin. Oli muutenki vähän väsyny olo ja sain ihan muutamia katseita kun kilistelin pullojeni kanssa ympäri kauppaa. Viimeks ostin läksäreitten boolia varten pullon kirkasta viikin alkosta, ja samalla sekunnilla kun astuin sisään, sain myyjän (keski-ikänen nainen) katseen selkääni. Olin ainut asiakas koko kaupassa ja kello oli jo ainaki ykstoista aamulla. Yritti varmaan katseensa voimalla poistaa mut kirkkaitten hyllyn kohalta. Sen naisen hyvin paheksuvalla tuijotuksella (ja henkkareitten hyvin tarkalla tarkastamisella) oli kyllä vaikutus, sillä mulle tuli ihan semmonen olo että oon tekemässä jotain väärää. Niin ja täällä on ihan normaalia nähä aamusin metrossa jotain 60v miehiä juomassa ottakringeriä. Ja yks pe-ilta olin metrossa lähes ainut, jolla ei ollu jotain juomaa kädessä.

Huomenna pikkujoulut! *<]:) Askarreltiin yks päivä 24 seinäkoristepahvitonttua. Kirjeet on kivoja. Ja kortit. Ja paketit. :)

Who has eaten all my windows

Olipa mukava saada kelalta päätös, että kuulun edelleen Suomen sosiaaliturvalainsäädännön piiriin. En tienny, että siitä oli jotain epäselvyyttä.

Käytiin tänään Hundertwasser-näyttelyssä. Ne taulut oli aika mielenkiintosia, ihan hyviä monet ja varsinki sen jälkeen kun keksi mitä ne esittää. Yhessä maalauksessa oli toimistossa istuvia äijiä, jotka katteli ikkunasta tylsää vuoren seinää. Oikeesti ne ois halunnu tikkarimaahan, johon pääsi tuolien selkänojista alkavista loputtomista käytävistä. Toisessa oli vierekkäin kerrostaloja, joitten ikkunoista osa puuttu ja osa oli viinipöniköitä. Sitten siinä edessä oli iso spiraaliörkki, joka imuroi niitä talojen ikkunoita sisäänsä. Sillä tekijällä tais olla joku juttu sipuleihin, viinipöniköihin, raitoihin, spiraaleihin ja palikoihin.

Käytiin syomässä Akakikossa japanilaista, se on mun uus kantispaikka. Cashew-chicken on ihan parasta. :) Oisin päässy toisen kaverin kanssa myöhemmin päivällä uudestaan, mut olin harmillisesti edelleen täynnä edellisestä kerrasta.

Ymp.politiikan luennolla oli vaihteeks hiukan tylsää. Ei alussa oikeen kuunneltu ja hetken päästä katoin, mitä kaaviota proffa oikeen laitto taululle. Keskellä luki Fb. Hmmm, naamakirja liittyy aiheeseen miten? En siitä lyhennyksestä mitään muutakaan keksiny.

Tuli taas kierreltyä joulumarkkinoita. Tällä kertaa Maria-Theresien-Platzilla ja Spittelbergillä. Ja alotin lopulta joululahjojen hankkimisen. Tajusin että mulla on enää reilu viikko aikaa, tässähän tulee kohta kiire. Mutta huomenna on koko päivä aikaa katella markkinoilla, täällä on joku vapaapäivä, Maria Empfängnis, ei mitään hajua minkä takia mutta eipä se haittaa. Lämpimät, paahdetut ja sokeroidut cashew-pähkinät on aikasta hyviä. Ja omena-kaneli-punssi. :)

Ei sitten katottu eilen linnan juhlia. Kiitos Ylen toimivan netti-tv:n. Ens vuonna sitten.

Glaub schon, stimmt, ja genau

Se taitaa sitten olla eka itsenäisyyspäivä ilman Linnan juhlia. Ja eka itsenäisyyspäivä näkemättä ainuttakaan suomalaista. Tosi kummallinen olo. Pitää vaan tunnelmoida Finlandiaa juutuupista ja toivoa, että nettiyhteys pelittäis tarpeeks nopeesti puol seiskalta.

Tänään on ollu tosi kylmä päivä. Talvitakki ois ollu kiva.

Saatiin tehtyä pipareita! :) Ite tehty siirappi oli kyllä aikamoinen episodi (vaikkei sen tekemisessä oikeesti oo mitään kummallista) ja tuli huomattua, ettei asialla todellakaan ollu mitään kemistejä/fyysikkoja.. Mutta niistä tuli hyviä, vaikkei ihan täysin saman makusia kun normaalisti. Natronikin toimi, vaikka kuohumisen vähyys oliki pieni pettymys. Tulipahan taas vuoden edestä leivottua pipareita, en haluu hetkeen nähdä enää yhtään pientä ruskeeta sydäntä.. Tehtiin myös ite glögiä, tuli parempaa kun suomalaisilla joulumarkkinoilla myyty. Samalla tuli selvennettyä parille vaihtarille, että joulupukki todellakin asuu Korvatunturilla, eikä todellakaan esim Amerikassa.

Tonavan varrella on aivan ihana kävellä iltasin, kun kaikki iltavalaistukset heijastuu vedestä. <3

Miten kuukauden päästä voi olla jo ens vuosi?

Finnair saa luvan toimia kahen viikon päästä. En haluu jäädä tänne, enkä haluu jäädä suomeen, ja olis myös kiva saada matkalaukku ennen ku lähen takasin. No saatte noi teiän joululahjat ehkä sitte joskus heinäkuussa, kun tuun seuraavan kerran.

Jep, taitaa ajatukset vähän harhailla.

Tämän matkan jälkeen me ei nähdä enää ikinä

Ei, täällä ei todellakaan ymmärretä koko konseptia "siirappi". Ei, en halua mehutiivistettä, en makusiirappia tai muutakaan makulitkua, vaan ihan tavallista maustamatonta siirappia. Nyt ymmärrän, minkä takia suomalaisilla joulumarkkinoilla oli puoli myyntipöytää täynnä siirappia.. No, kaipa vedestä ja jostain ruskeesta sokerista (täältä ei saa myöskään fariinisokeria) saa jotain kelvollista aikaseks.. :) Soodaa sentään sai, mutta sitä ei tietenkään myyty nimikkeellä "Soda" kuten sanakirja sanan käänsi, vaan nimellä "Natron". Olishan toi nyt pitänyt tajuta.

Tänään oltiin (taas) konsertissa Musikvereinissa. :) Tällä kertaa ohjelmassa oli kappaleita mm. Pähkinänsärkijästä, Joutsenlammesta, Taikahuilusta ja Peer Gyntistä. Tykkäsin paljon, tosin juontaja-mies oli ärsyttävä, puhu liikaa ja sillä oli päällä nuhjusen näkönen vihree paita. Ei oikeen sopinu tilanteeseen. Ja tuolta on aina kiva mennä illalla kotiin. Karlsplatzin metroasema on hiukkasen epäilyttävä paikka varsinkin iltasin. Missään muualla en oo nähny yhtä paljon selvästi aineissa olevia tai muuten vaan 'taidanpa kiertää kaukaa' -tyyppejä samassa paikassa. Onneks siellä on yleensä paljon muitakin 'normaaleita' ihmisiä tulossa konserteista tai oopperasta. Mutta pääsin taas pitkästä aikaa Starbucksiin. :)

Kattelin tänään, kun työmiehet laitto irtonurtsia maahan. Siis irtonurtsia, joulukuussa! Se kesäsen vihree väri ei vaan yhtään sopinu ajankohtaan.

Musta on hauskaa, että mun kämppis sanoo aina "Ou." kun kerron mitä ruokaa teen. Tänään se kysy mitä teen kun tuoksuu niin hyvältä. No ei tässä oo kun savutofua, pari tomaattia, suolaa ja pippuria. Ou, tuoksuu ihan lihalta.

Peruspala

Kustannus-hyöty-analyysi ei ollutkaan ihan sellasta, kun olin kuvitellu. Ei yhtään matikkaa, pelkkä perusteoriapohja ja sitte soveltamaan käytännön tilanteeseen. Tuleepahan vähän erilaisia näkökulmia asioihin ja sitähän varten täällä mm ollaan. Luennolla käytiin läpi tilannetta, jossa jollekin pienelle kylälle Tirolissa piti miettiä erilaisia strategioita lumivyöryjen varalle ja eri vaihtoehtojen hyötyjä, kustannuksia, tehokkuuden mittareita, herkkyysanalyysia yms. Ihan mielenkiintonen tehtävä, mutta se vähän vaikeutti, ettei mulla oikeen oo kokemusta noista lumivyöryistä ja niitten torjuntatavoista. Itävaltalaisilta tuli hieman tarkempia ehdotuksia. Tammikuussa pitää sitten pitää yhen artikkelin pohjalta 40 min esitelmä. Varmasti hyödyllistä, hyvä että just tää on se mun ainoo enkunkielinen kurssi. Oli aika jännä tunne ymmärtää kaikki mitä luennolla puhuttiin.

Yöllä soi taas palohälyttimet, tällä kertaa vaan puol minuuttia. Ehkä sit alan miettiä reagointia, jos joskus ei sammu viiden minuutin jälkeen.

Miksei täällä myydä siirappia?? Hiukan hankalaa tehä joulupipareita ilman sitä. Parasta on, että siirappi on saksaksi Sirup, joka tarkottaa myös laimentamatonta mehutiivistettä. Joka kerta kun myyjältä kysyy siirapista, tulee siis ohjatuksi mehuhyllylle. Ja jos kertoo että ei siis se mehu vaan leivontaan, saa kummaksuneita katseita osakseen ja ilmoituksen, että kaikki leivontatavarat löytyy tältä hyllyltä. Jospa huomenna löytyis joku niin kiva kauppa että siellä myytäis siirappia..

It's hard to be a tonttu.

Ja taas huutaa hälyttimet.

Hinter schwedischen Gardinen

Joutsenlampi oli aivan mahtava! <3 Olin siis kattomassa sitä eilen, pääsin ilmaseks istumapaikoille ja että se oli hyvä. Meen ehkä huomenna uudestaan seisomapaikoille. :) Oikeestaan pitäs mennä luennolle sillon, mutta katotaan nyt miltä motivaatiotaso näyttää illalla.

Jestas miten typeräks sitä voikaan ittensä tuntea, kun alkaa selittämään jotain saksaks ja samalla hetkellä tajuaa, ettei tiedä yhtäkään aiheeseen liittyvää olennaista sanaa. Niin no ne jutut, minkä kanssa sitä tehään ja se juttu, mitä sinne alle laitetaan, mut yleensä en osaa tehä sitä, vaan menee joko liian hyvin tai sitte ei ollenkaan. No sepä kiva tietää. Olin varmaan jo aiemmin päivällä saksan luennolla käyttäny loppuun kaiken kielellisen kyvykkyyteni. Konjunktiv kakkosia on sitte niin kiva väännellä, melkein yhtä kivaa kun passiivia. Wenn ich an einer Konferenz hätte teilnehmen dürfen, hätte ich eine Rede halten müssen. Tai ainaki jotain sinne päin.

Tänään postilaatikosta ilmesty Mauri Kunnaksen joulukalenteri. <3 Ja vielä ihan mahtihyvä ajotus, ei tarvinnu ollenkaan tuntee kiusausta avata luukkuja etukäteen. Sain kanssa buddylta adapterin, millä voi yhistää kitaran kannettavaan. Johdot kyllä sopis, mut muuten ei toimi, tai en vaan osaa, päh. Joku asiasta enemmän ymmärtävä vois tulla kertomaan mulle miten se oikeen tehään niin että se myös toimii.

Ollaanko me yksin täällä

Marraskuun vika päivä, +13, kauhee tuuli, aurinko paistaa, puissa vielä vähän lehtiä. Ei uskois että huomenna on joulukuu.

Lauantaina kuvittelin siis jo olevani melkein terve, mutta se harhaluulo korjaantui aika pian. Aamu meni hyvin, joten uskaltauduin puoleksi tunniksi ulos kävelemään ja altistamaan pääni pienelle tuulenvireelle. Ei olis pitäny, selvästikään. Illalla alko taas sellanen päänsärky että kiva juttu. Illalla oltiin myös gospel-konsertissa Stephansdomissa, The Johnny Thompson Singers, mikä oli kyllä tosi hyvä, vaikka pieni jomotus päässä vähän häiritsi. Sunnuntaina piti aamulla nähdä buddya pitkästä aikaa, mutta en jaksanu lähteä. Yhen Finrexin ja parin lisätunnin nukkumisen jälkeen lähin kuitenki käymään niillä suomalaisilla joulumarkkinoilla. Kannatti lähteä. Siellä oli kivaa, kun oli päässy alun epätodellisuustunteesta yli. Ja nyt muistan taas, miltä saksan puhuminen todella suomalaisella aksentilla kuulostaa.. Glögi ei tosin maistunu mitenkään suomalaiselta, mutta oli siinä rusinoita ja manteleita. Ja karjalanpiirakkaa munavoilla sekä parasta hernekeittoa ties miten pitkään aikaan. Olis sieltä saanu myös esim lapin kultaa, mutta jätettiin tällä kertaa väliin. Nyt tuntuu jo suhteellisen terveeltä eli illalla vois kai taas alkaa käydä luennoilla.

Kävin äsken hakemassa postista paketin. Hyvä kun postinjakaja oli kirjottanu saapumisilmotuslappuun mun nimen niin epäselvästi etten meinannu itekään saada siitä mitään selvää. Lopulta sain sen kuitenki tavattua sille miehelle ja kohta se tuli paketin kanssa takasin, "Aaaa, Finnland!" Jep.

Hochwasser

Tänään tuli taas ansaittua 2 op:tä lisää. :) Tai on saksan kurssilla vielä kaks luentoa, mutta niille ei ois pakko mennä, koska neljä kertaa saa olla pois ja tentin korvas tänpäivänen seittemään tuntiin venähtäny blokki. Näin sitte itteni videolta selittämässä saksaks vuoden 2005 tulvista itävallassa ja kappl:issa. Se oli tavallaan ihan kamalaa, mut toisaalta kiva huomata ettei esitys näyttäny ulospäin ihan siltä miltä itestä siinä tilanteessa tuntu. Ja nyt tuntuu paljon terveemmältä, kun sillon kun lähin kotoa. Sinänsä kummallista, luulis että seittemän tunnin saksalla ois päinvastanen vaikutus. Ehkä se teki vaan hyvää päästä ulos tästä kämpästä. Ja blokin lopussa saatiin suklaalebkucheneita eli paikallisia joulupipareita. Oli hyviä, vaikka mikään ei voita suomalaisia ite tehtyjä joulupipareita.

Star in the northern sky

Hehei, pääsin ekasta tentistä läpi! :) Nyt on siis jo 1 op ansaittu, tästä se lähtee.
Se voi olla vähän hämäävää, että arvosteluasteikko on täällä ihan toisin päin kun suomessa. 1 on siis paras ja 5 huonoin (hylätty). Mut sit voi olla aina ilonen kun saa nelosen, että menipä taas hyvin. :)

Kyllä se kipeys tais nyt lopulta tulla. Kämppiskin kuulostaa siltä ettei sekään ihan terve oo. Toisaalta mun on tullu nyt vähän paremmin luettua prujuja kun vaan makaan kotona, enkä mitään muutakaan jaksa tehdä. Ja löysin lopulta melkein kaikki yhen kurssin prujut netistä ja lisäks vanhoja tenttikysymyksiä (osa vastauksineen), joten eihän se mitään haittaa vaikkei luennoille pääsekään. :) Huomenna täytyy raahautua yliopistolle, saksan kurssin noin kuuden tunnin block-ilta kolmesta ysiin. Pitää sinä aikana suunnitella ryhmän kanssa suullinen esitelmä ja lopuks pitää se. Ei siinä tarvii jokasen puhuu ku viis minuuttia ja se korvaa samalla tentin.

Sunnuntaina suomalaisille joulumarkkinoille. Glögiä, karjalanpiirakoita, ruisleipää, joulupipareita.... :) Täällä ollessa on tajunnu, että suomessa on ihan älytön määrä hyviä bändejä. Jos vertaa vaikka itävaltaan, niin en oo kuullu paikallisten suosittelevan vielä yhtäkään täkäläistä yhtyettä.

It's time to say goodbye
I know it will make you cry
You make your Destiny
I know you'll find the way
And outside the Sun is bright
The things will be alright
I will be back one day to you
So please wait for me
-Stratovarius: Destiny

Typen poliittiset instrumentit

Tänään oli vuorossa toinen ilmottautuminen Wieniin. Ensin piti siis kolmen päivän sisällä saapumisesta käydä ilmottautumassa ja nyt toisen kerran kolmen kuukauden sisällä, koska oon täällä yli kolme kuukautta. Jonotin paikkaan reilun tunnin (ekalla kerralla vaan puol tuntia) ja itse tapahtuma kesti noin puoli minuuttia. Parin viikon päästä sitten taas uudestaan maksamaan ilmomaksu (ja jonottamaan), kunhan oon ensin saanu kotiin jonkun kirjeen. Sen jälkeen pitääki enää kerran käydä samassa paikassa kirjautumassa maasta ulos pari päivää ennen ku lähtee. Onneks olin onnistunu ottamaan kaikki tarvittavat laput ja kortit mukaan heti ekalla kerralla. Byrokratiaa.

Kävin syömässä lounaaks tosi hyvää mango-avokado-sushia. Uskalsin jopa maistaa kaverilta sellasta, missä oli raakaa kalaa. Oli ihan hyvää, koostumus vaan vähän epämiellyttävä, mutta tykkään kyllä enemmän kasvissushista.

Kolme viikkoo ja kolme päivää suomeen.

Macht Kinder froh und Erwachsene ebenso

Täytyy sanoa, että oon vähän pettyny bokun (ympäristö)taloustieteen opetuksen tasoon. Okei, tää on luonnontieteelliseen painottunu yliopisto mutta silti. Olin yhellä maisteritason kurssilla, jonka piti olla syventävää ekonomiaa ja ekologista taloustiedettä. Kai se sitä näille ihmisille olikin, mutta ite oon opiskellu lähestulkoon kaikki käsitellyt asiat jo pariin kertaan kahen vuoden aikana. Mikäköhän näistä ohjauskeinoista nyt sitten olis kustannustehokas. Määrärajote? Tai mitenköhän tästä monimutkasesta kahen käyrän kuvaajasta nyt saatais kalastuksen taloudellinen optimi? No olihan se tavallaan ihan ymmärrettävää, ettei ne ymmärtäny, koska proffan kysyessä kuinka moni on käyny taloustieteen perusteet -kurssin vaan joku puolet viittas. Pitää varmaan ens lukukaudella ottaa jotain paikallisesta kauppiksesta, siellä olis kuulemma vähän haastavampia kursseja. Kyllä musta on hyödyllistä opiskella muitakin näkökulmia asioihin, mut oon huomannu ettei musta luonnontieteilijää sais.

Eilen jo kolmas itävaltalainen ihmetteli sitä, ettei mulla oo minkäänlaista aksenttia. Ja sitä että ymmärrän melkein kaiken ja puhun niin hyvää saksaa, vaikka oon ollu täällä vasta pari kuukautta. Se ei sitten kai oo niin yleistä, mutta toisaalta jos kieltä on lukenu jo kymmenen vuotta, niin kai sen pitäiski jo aika nopeesti kehittyä kun joka päivä käyttää.

Eilen pelattiin pöytäfutista, aika montaki kertaa, mut se on hauskaa. :) Paitsi sellasten kanssa, jotka on paljon parempia ja pelaa kauheen vakavasti. Sen jälkeen lähettiin Chelsea-klubille. Tykkäsin paikasta, tosin siellä oli vähän liikaa ihmisiä. Eikä muuten tarvii käyttää yöbusseja (vaikka ne onki ilmasia, siis kuuluu semesterlippuun, enkä ihan tarkkaan tiiä miten niitä menee) kun ekoilla metroillaki pääsee. :) Se on ärsyttävää, että täällä saa polttaa melkein joka paikassa ja ihan älyttömän moni myös polttaa. Saa yleensä positiivista hämmästystä aikaan, jos sanoo polttavalle itävaltalaiselle ettei polta. Tänäänki joku tyyppi tuli kysymään olisko meillä (5 ihmistä) yhtä tupakkaa, mutta kellään ei ollu. Se sitte hämmästeli että noin paljon ihmisiä, eikä kukaan polta, vou, tuutte elämään pidempään kun minä! Kyllä se vähän selitti, kun sanottiin, ettei ykskään meistä oo itävaltalainen. Se on suomessa ihanaa, ettei kaikki vaatteet ja hiukset lemua melkein joka ilta tupakalle kun tulee kotiin. Musta sekin on vähän kummallista, että koirat saa ottaa mukaan melkein mihin vaan, luennolle, vaatekauppaan jne. Jotenki tosi koomista kun keskellä luentoa koira alkaa haukkua. Oon muutaman kerran aika hyvin säikähtäny, jos on ollu tylsä luento tai muuten vaan ollu väsyny eikä tajunnu mitään eikä siis jaksanu keskittyä. Ei se mua sinänsä häiritse, oon vaan tyytyväinen etten oo koirille allerginen.

En tienny ennen, että itävallassakin on asevelvollisuus. Enkä kyllä ollu tajunnu ennen tänne tuloa, että täälläkin harrastetaan poskisuudelmia. Nyt se on musta jo ihan normaalia ja kiva tapa, vaikken omasta alotteesta osaakaan toimia niin. Sanna on yllättävän vaikee nimi monille ulkomaalaisille. Yleensä oon joko Saana, Sana, Sandra tai Sanja. Ihmiset ei vaan tajua tuplakonsonanttia tai vaikka ne näkis miten se kirjotetaan niin ei tiedä että ne molemmät ännät kuuluu myös lausua. Ja yks bosnialainen kummasteli, kun minä ja kaks muuta suomalaista sanottiin olevamme suomalaisia. Näytetään kuulemma enemmän slaavilaisilta kun skandinaaveilta.

You don't know nothing yet

Ekasta tentistä on nyt selvitty, tai ainakin se on ohi, läpimenosta en tiiä. Riippuu oikeestaan siitä, tuleeko vääristä vastauksista miinuspisteitä. Jos tulee, ei mitään toivoa, jos ei, todennäkösesti läpi. Saa nähdä. Oli ihan hauska kun ennen tentin alkua yks valvoja kyseli suurella äänellä onko salissa muita, joilla on saksan kielen kanssa vaikeuksia (oli just tarkastunu mun vieressä istuvan vaihtarin sanakirjan). Minä sitten heiluttelin kättä ja ojentelin sanakirjaa. Sitten valvoja sano, että jos on ymmärtämisvaikeuksia tai ei tiedä vastauksia, voi kysyä proffalta. Tässä kohtaa kaikki nauro (myös minä). Ainakin kaikki ubrm:n fuksit tietää nyt että oon erasmus ja voin sen takia olla aina välillä vähän pihalla. Ei se proffa tosin niitä vastauksia kertonu, kävi vaan lopussa kysymässä onko suuria vaikeuksia. Tosi mukavasti se ainakin suhtautu vaihtareihin, toivottavasti muutkin. Enkä muuten ollu ees vika tentissä, mun jälkeen jäi vielä kaks itävaltalaista ja yks vaihtari (120 tyypistä).

Miten itävaltalaiset keksii miljoona kysymystä mistä tahansa aiheesta? Tänäänki oli tosi tylsä luento, missä käsiteltiin puun kasvua, vuosirenkaita ja jotain tekniikoita, miten eri puiden vuosikasvua voidaan verrata ja mitata. Se on siis sellanen kurssi, missä on joka kerta eri luennoitsija ja aihe, tarkotuksena esitellä bokun eri opetusaloja. Jos toi sama luento ois ollu suomessa ja lopussa ois kysytty onko kysymyksiä, niin ei varmaan ois montaa jos yhtäkään tullu. Täällä aiheesta keskusteltiin joku 20 minuuttia. Ja ilmeisesti, jälleen kerran, skandinavia=ruotsi.

Leider abgesagt

Huomenna ei sitte ookkaan niin kiva päivä kun piti. Eka 2,5 tunnin luento, sit tentti ja illalla piti mennä Sonata Arctican keikalle. Mutta mitä vielä, due to a heavy infection of his vocal chords, leider abgesagt. Siirretty helmikuulle, oon sentään täällä vielä sillon.

Oon "koko" päivän yrittäny painaa päähäni kaikki maholliset saksankieliset hydrobiologian termit. Onneks tentti on sentään monivalintaa, avoimia kysymyksiä en pystyis läpäsemään. Ihan liikaa kaikkia meta-, epi-, hypo-, monimo- ja ties mitä limnioita ja muita myös saksankielisillä ihmisille vierasperäsiä käsitteitä. Yritä niitä sitten suomentaa. Tänään oli kanssa resurssimarkkinoitten luento. Joka kerta eri tyyppi pitämässä, prujut (jos niitä edes on) löytyy kaikki eri paikoista netistä jostain? ja moniin tarvittais vielä salasana?. Miten kaikki voidaankaan tehä täällä niin kätevästi. Ja tosi usein proffat ei käytä mikrofonia tai se on ainakin rikki / sitä ei osata käyttää. Oli kivaa istua kolme tuntia luennolla saamatta juuri mitään selvää. Onneks sillä tyypillä oli sentään kalvot, että pysty niistä seuraamaan. Nyt tiedän, että saksalaiset käyttää vettä päivässä keskim. 130 litraa, usalaiset 300 litraa ja että 20 litralla tulis toimeen. Tuli taas hyvin esiin itävallan ja saksan välinen suhde: proffa sano pari kertaa että itävaltalaiset, eikun siis SAKSALAISET ja kaikki alko nauramaan hirveesti. Oli se mustakin tosi hyvä juttu.

Löysin kaupasta yks päivä suikaloitua! kalkkunaa, joka oli peräti maustettua! Ja maistu vielä hyvältä, ihan uskomatonta. Ja hintaa oli vähemmän kun kahella tonnikalapurkilla. (tonnikala on täällä ihan älyttömän kallista) Pääsin eilen lopulta pesemään pyykkiä ja tietenki kone ilmotti olevansa rikki kun menin hakemaan niitä pois.. Koitin sitte selittää siivoojalle selkeellä saksalla mikä oli vikana ja se kutsu jonkun miehen tekemään sille jotain ja lopulta jopa sain pyykit ulos siitä koneesta. Eilen mun kämppis ihmetteli kovin, mitä oikeen teen kun "keitin" pikapussipuuroa. What is that? Porridge. Ohh.. Olin keittäny veden kattilassa ja tein samalla teetä. Oh you do it that way!? Yeah. (mitenköhän usassa sitten keitetään vettä, onko niillä aina vedenkeitin?) Ja minkä ihmeen takia niitten on pakko pitää aina kenkiä sisällä? En käsitä.

Talk to me, show some pity

Pitäis lukea tenttiin. Siis hyvä aika kirjottaa blogia. :) Sain tänään kyllä ihan hyvin luettua, mut se on vaan niin järjettömän hidasta. Tuhosin siinä sivussa varmaan kilon mandariineja. Jos sillä vitamiinimäärällä vaikka paranis kunnolla tai tulis sitte kunnolla kipeeks. Vähän alkaa ärsyttää kun on aina kaks päivää kipee olo, kolme päivää ei mitään, sit taas kipee.. Eikä koskaan tuu kunnolla kuumetta tai muuta, päätä vaan jomottaa. Enkä oikeen tiiä että pitäiskö sellanen sikarokote jostain hommata. Kotona sitä on ilm aika paljon liikkeellä eli jouluna olis aika optimaalinen tilanne tulla kipeeks, jollei siihen mennessä vielä oo ollu.

Miten vaikeeta olis laittaa pyykkikoneitten viereen varauslista? Tosi kätevää kun koko talossa on viis konetta (joista osa on yleensä rikki) eikä oo varauslistaa. Pyykeille ei oo myöskään mitään kuivauspaikkaa (eikä huoneessa ees sais kuivata, passiivitalo tai muuten vaan..) joten kuivauskoneellekin pitäs päästä. Taas viis konetta, ei varauslistaa. Siellä on sitten kivaa venata joku puol tuntia, et kone vapautuis ja usein on vielä jonoa. Ärsyttävää, ei mulla oliskaan koskaan mitään muuta tekemistä.

Mut joulumarkkinat oli ihan mahtavat! :) Vaikka koristelut meniki ihan yli, tykkäsin tunnelmasta. Ja melkeen joka kojussa jotain kivaa, mikä olis pakko saada. Täytyy vaan käydä usein ja maistaa kaikkia punssilaatuja (metsämarja oli hyvää, onnistuin taas kaatamaan päälleni, onneks tällä kertaa oli punanen paita..) ja kaikkia muita paikallisuuksia. Vielä ku tulis lunta ni olis ihan täydellistä. Ei kyllä taida tänä vuonna toteutua.

Log.lin. CD OLG -malli

Selvisin hengissä seittemän tunnin luennosta! Ja se oli jopa eka sellanen luento, missä käsiteltiin ye:tä. Ja tänään oli lisää samaa kurssia viis tuntia. Ja ens viikon pe ja la uudestaan. Kivaa. Mut sit on enää tentti. En kyllä tiedä että mitä siitä mahtaa tulla. Ens viikolla on eka tentti, monivalintaa, hurjat 1op. No, menipä se tosi hyvin tai tosi huonosti, niin illalla pääsee keikalle tuulettumaan. :) Ihan kivaa kyllä, että välillä on jotain sellasia luentoja joista saattaa olla jotain hyötyäki. Pe aamun luennollaki pysyin hereillä, vaikka olin nukkunu kolme tuntia. Jotenki sitä vaan piristyy, kun eteen lyödään matikkaa, pitkästä aikaa, vaikken niitä matriisioptimointimalleja oikein tajunnutkaan (ei tosin paikallisetkaan, kai). Päivän kaks muuta luentoa oliki sitte aikamoista taistelua hereillä pysymisen kanssa.

Skype on kätevä, sillon kun se toimii. Ihan niinku Vista. Siis yleensä ei. Tai tällä kertaa taitaa vaan johtua mun/toisen hitaasta netistä. Aamusin toimii ilman ongelmia, mutta iltasin ei mitään toivoa tehä hirveesti mitään.

Tänään oltiin Haydn-konsertissa Musikvereinissa. Tai oikeestaan se oli pelkkää oopperaa, pieni pettymys siis kun olis halunnu kuunnella pelkkää musiikkia. Huomenna mennään sitten ihan oikeeseen oopperaan ja vielä euron halvemmalla. Oli siinä konsertissa kapellimestarina joku kuuluisa tyyppi, josta en kyllä ollu ikinä kuullukaan. Sitä ennen käytiin Cafe Centralissa, hieno paikka, live-pianoa, hyvää kakkua, hyvää kahvia. Mäkkärin grillattu kana -wrap on muuten yllättävän hyvää. Aamulla Klosterneuburgiin (pieni paikka Wienin lähellä) kattomaan mitä tapahtuu. Siellä on joku juttu jonkun Itävallan pyhimyksen kuolin/syntymäpäivän takia.

Oon huomannu, että wieniläiset käyttää yleensä kauheen harmaita tai ainakin ei-kirkkaita vaatteita. Tai ainakin tuntuu, että loistan kilometrin päähän punasen piponi kanssa. Kummallista. Niin ja Glühweinia ei kannata kaataa valkoselle paidalle.

21

Mulla on pakkomielle tehä listoja vähän kaikesta. Siispä tähänkin on pakko tehä yks.

Osaan liikkua Wienissä vaivattomasti. Ymmärrän useimmiten, jos joku kysyy jotain saksaksi, myös aika epäselvää ja nopeaa puhetta. Ymmärrän optimoinnin proffaa, joka puhuu aika murtaen. En kuulemma kuulosta suomalaiselta puhuessani saksaa ja vaikutan ikäistäni vanhemmalta. Osasin lopulta laittaa tarpeeks vähän vaatteita kuivausrumpuun. Kävin kahessa tosi hyvässä steiermarkilaisessa ravintolassa (joihin en ois ikinä eksyny ilman paikallisten vinkkejä). Olin ainut, jolle ei ravintolassa tuotu englanninkielistä ruokalistaa. Sain kuivattua kookosta ja turkkilaista hunajaa. Sain suomi-tuliaisia. Kuulin Por Una Cabezan keskustassa parvekkeelta laulettuna. Christkindlmarktit alkaa ens viikolla. Katoin ihan mahtavaa katutanssiesitystä. Glühwein. Starbucks.

En osaa vieläkään maksaa ja pakata kaupan kassalla niin nopeesti, ettei seuraavan ihmisen tavarat vyöry omien päälle. Tilaan edelleen omenamehua, vaikka haluaisin appelsiinia (eikös apfel ja appelsiini oo sama asia?). Olin liian hidas, enkä mahtunut Excel-Solver Tutoriumiin. Meiän talossa soi tosi usein palohälyttimet (myös tällä hetkellä), ihan turhaan siis, eikä kukaan enää reagoi niihin. Toivottavasti koskaan ei oikeesti pala. Amerikkalaisen kämppiksen astiatornit kuivaustelineessä.

Miten ihmisillä onki aina samanlainen reaktio, kun kertoo tulevansa suomesta. Suomesta, niinkö, ihanko totta? (äänensävyllä vau) Joo, suomesta. Lomallako? Ei, opiskelen täällä. Vau, mitä? Umwelt- und Bio-Ressourcenmanagementia. Ai mitä? Umwelt- und Bio-Ressourcenmanagementia. Häh? Managementia. Vau!

Das Buch wird gelesen werden müssen

On se vaan aika hieno juttu, että voi matkustaa ja liikkua vapaasti maasta toiseen. Puhuin tänään nigerialaisen kanssa, joka on ollu wienissä reilu kaks vuotta, mut ei oo saanu pysyvää viisumia. Se ei oo koko aikana saanu poistua wienistä ja torstaina sen täytyy lähteä takas Afrikkaan. Toinen oli Brasiliassa syntyny, jonka isä on itävaltalainen, mut jolla on brasilian passi. Asunu Itävallassa joku kymmenen vuotta, ei oo saanu itävallan passia, eikä saa oleskella muussa maassa yli 10 kuukautta.

Tänään sato lunta. Siis silleen että sitä jäi maahan ihan näkyvästi. Nyt se on jo sulanu pois, mut näytti hetken nätiltä. Puista putoo lehdet ja vähän on ruskaakin. Näytti yks ilta kivalta, kun kadut oli ihan täynnä lehtiä ja samalla puista putoili koko ajan lisää, sellasia isoja lehtiä vielä. Se ei tosin oo kivaa, että ne lehdet on sateella tosi liukkaita. Tänään onnistuin ekaa kertaa liukastumaan ja kaatumaan niihin, valkoset poro-hanskat tuli ihan ruskeiks. :(

Sain buddyn vanhan sähkökitaran lainaan! :) Muuten tosi hyvä, mutta sormet tulee kauheen äkkiä kipeeks, kun on tottunu omaan nailonkieliseen akustiseen.

Thank you for the ketchup

Tsekki oli positiivinen yllätys. Aiemmin tsekeistä tuli mieleen lähinnä olut ja jääkiekko (joita molempia harrastettiin O2-areenalla), mutta ainakin Praha oli kaupunkina kaunis ja monipuolinen. Vielä parempi mitä olin kuvitellut muiden puheista. Tosin palvelu oli välillä hyvinkin jäätävää.
Muutamia kohokohtia: Bohemian Bagelin amerikkalaiset pannarit aamupalaks, Havanna Clubin mansikkamojito, Muchan ja Dalin näyttelyt, Prahan linna ja näkymät sieltä kaupunkiin, Pyhän Vituksen katedraali (ja siellä myös Muchaa), Myyrä, uudet lämpimät turistikauppahanskat, edullisuus, ilmanen kahvi bussimatkoilla, lätkä (Praha voitti sarjaykkösen rankkareilla 5-4), yövalaistukset, hienot rakennukset, Norah Jonesia aamupalalla, gulassi.
Ei niin kivaa: huonot tsekiksi dupatut leffat ilman tekstityksiä tsekin puolen busseissa, epämääräiset lisät ravintolalaskuihin, jäätyminen yllättävän? kylmässä säässä, epäselvyydet hostellivarauksessa (lopputulos oli silti hyvä), liikaa turisteja.
Siltä väliltä: lähes pelkkää Abbaa pienessä kivassa tsekkiläisessä kahvilassa, Halloween-juhlien kadulle kuuluva hahaha-musiikki.

Vähän alkaa matkustuskuume iskeä, kun on jo päässy hyvään vauhtiin. Seuraavana ainakin seittemän viikon päästä Suomessa ja yheksän viikon päästä Innsbruck, Bischoshofen ja mäkihyppy.

Sain äsken sähköpostin öad:ltä, Unfortunately we have cockroaches in Molkereistraße, great.

Viel zu viel

Tänään se sitte tapahtu. Saksan yliannostus. Aivot ei vaan pysty vastaanottamaan enää yhtään mitään. Saati tuottamaan kahta sanaa pitempiä vastauksia. Pari päivää oli jo tuntunu päässä sellasta pientä jomotusta ja tänään ei vaan pystyny enää. Olin koko päivän yliopiston uuden rakennuksen avajaisissa (missä oli samalla aikamoinen mielenosotus käynnissä) ja siellä oli kaikkia luentoja erinäisten nimekkäitten tyyppien pitäminä. Ihan kiinnostavia ne oli, mutta koko ajan täytyy olla kauheen skarppina että ymmärtää. Ja ympärillä pelkkiä itävaltalaisia, joitten välistä keskustelua saattaa ehkä ymmärtää, mut johon ei vaan pysty osallistumaan. Kyllä oli ihanaa mennä illalla kahville suomalaisen kanssa. Ei tarvinnu yhtään miettiä ja pysty sanomaan just sen minkä haluskin, mitä luksusta. Ei ois parempaan aikaan voinu tulla viikonlopun reissu Prahaan. Vähän etäisyyttä ja vaihtelua, vaikka kyllä sielläki saksaa vaihtareitten kanssa yleensä puhutaan. Ja kun äsken lopulta pääsin kotiin, niin postilaatikosta löyty suomiherkkuja marimekko-paketissa. <3

Söin tänään mensassa reisauflaufia ("riisilaatikko"). Kauheen kokonen kuutio riisiä, jotain litkua hilloa ja säilykepersikkaa. Hyvin epäilyttävän näköstä ja kuulosta, mutta yllättävän syötävää. Vaikka en mä sitä lounaaks kutsuis, ehkä tuhdiks jälkkäriks. No oli sen kanssa pieni kulho porkkanakeittoa ja kuivaa salaattia. Täytyy myöntää, että välillä on ikävä unicafeta..

Monimolimnion

Opiskelu osaa sitten joskus olla hankalaa. Tänään yritin taas lukea hydrobiologian perusteitten prujuja. Ärsyttävää, kun asiat on tosi yksinkertasia ja suurimman osan tietää jo ennestään, mut silti ei vaan tajua mitään. Tuntuu tosi tehokkaalta, kun pitää kääntää joka kolmas sana ensin yhdellä sanakirjalla saksasta englantiin ja sitten toisella englannista suomeen. Parhaassa tapauksessa pitää vielä googlata jollei sanaa ymmärrä suomekskaan. No, tiedänpähän nyt että Monimolimnion tarkottaa sitä osaa vedestä, joka ei meromiktisch:issa järvissä sekotu ollenkaan. Sekin on kätevää, kun tietää kaikki sanat saksaks muttei ollenkaan suomeks.

Nyt näkee taas hyvin ulos, siivoojatäti kävi päivällä pesemässä ikkunan. :)

Jos sitä lähtis kuuntelee ekologiaa viikon ainoolle luennolle (siis ainoolle sellaselle, jolle oon menossa :) ) ja sen jälkeen Stammtischille harjottelemaan paikallista juomakulttuuria.

Perjantaina Prahaan!

Endlich

Itävallassa on vietetty nyt aika tarkalleen seittemän viikkoa. En ihan ymmärrä, mihin se kaikki aika on menny ja vielä niin nopeesti, mutta tässä on nyt lopulta ekan oman blogin ihan eka merkintä. Aika jännää. No on tässä vielä kaheksan kuukautta aikaa kirjotella.

Tänään oli kiva päivä. Aamulla oli jazz-tanssia, jossa tehtiin tänään aika paljon piruetteja. Olin kyllä aika huono, mut ehkä ens kerralla pysyn jo pystyssä.. Mutta hauskaa se on joka tapauksessa. Äsken kävin Starbucksissa kaakaolla ja näin suomalaista kaveria. Oli kiva jutella kaikkea ja vaihtaa vaihtarikokemuksia. Vähän oli haikea olo sanoa, että nähdään sitten varmaan ensi syksynä. Ja kotona koneella odotti viesti hyvältä ystävältä. <3 Onneks oon kuitenkin viihtyny tosi hyvin, eikä yhtään kaduta että tuli lähdettyä. Jotenkin vaan jo nyt tuntuu, että vuosi on ihan liian lyhyt aika. Täytyy ehkä sitten vaan muuttaa takasin, kun on valmistunu. :) Kyllä se vaan niin on, että Wien/Itävalta/keski-Eurooppa vaan sopii mulle. Ja saksan kieli on kanssa natürlich echt super!

Musta on tullu täällä aikamoinen kulttuurin suurkuluttaja. No tietty tarjontakin on hieman laajempaa kun vaikka Helsingissä ja hinnat sopivia. Oopperaan seisomapaikat maksaa 3e, oon käyny kaks kertaa. Lisäks parissa leffassa, konsertissa, museoiden yössä, kahessa muussa museossa, wieniläisten kirjailijoitten illassa (jossa luettiin niitä kirjoja ja joista en tajunnu mitään) yms yms. Jotenki täällä vaan kaikki tuntuu niin paljon mahtavammalta ja kiehtovammalta. Edward Munchin tauluja olis vaan voinu jäädä tuijottamaan. Onneks museosta sai ilmaseks Huuto-julisteita ja kaks sellasta roikkuu nyt seinällä. :) Lisäks kaikki rakennukset, kirkot ja muut on vanhoja ja kauniita ja koko kaupungissa on ihan oma tunnelmansa. Musta on jännää, kun keskustassa näkee koko ajan fiakereita ja kuulee kavioiden kopsetta.

On ihan uskomatonta, miten moniin ihmisiin täällä on tutustunu. Eniten just muihin vaihtareihin, mutta buddyn kautta oon tavannu myös aika paljon itävaltalaisia. Kyllä niitä jo huomattavasti paremmin ymmärtää kun vaikka kuukaus sitten, mut jos joku puhuu kunnon murretta niin eihän siitä saa mitään selvää. Vaikka kyllä sitä itekin jo alkaa sanoa tiettyjä sanoja wieniläisittäin, esim bischen-bissl, nicht-net, nichts-nix. Kaikki proffatkin käyttää noita ja kun kaikki luennot on saksaks, niin aika nopeesti sitä alkaa sanat tarttua.

Tänään olis tehny ihan hirveeti mieli päästä saunaan. Mun huoneessa on aika viilee, vaikka oon säätäny termostaatin johonki 23 asteeseen. Ja lattia on kylmä kun en tajunnu ikeasta ostaa sitä mattoa, tyhmä.. Edes uimahalleissa ei oo useinkaan saunaa ja sinneki pääsee vaan lisämaksusta. Lisäks ne on yleensä sekasaunoja ja niissä käy buddyn mukaan vaan vanhoja miehiä.. Aamulla oisin halunnu myös tavallista puuroa, mutta koska itävaltalaiset ei syö puuroa, ei täällä myöskään myydä juuri minkäänlaisia hiutaleita. Yhet oon löytäny, joita pitää keittää vartti. Ruisleipää on ollu yllättävän vähän ikävä, mutta täällä on niin paljon hyviä leipomoita mistä saa tuoretta leipää. Viikon päästä saapuu äitin ja iskän mukana kaikkea kivaa suomesta! :)

Jep, nyt kait nukkumaan että oon aamuna kasilta pirteenä jumpassa. Huomenna ehkä lisää sekalaista juttua.